Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti

Kolumni: Scifikirjailija Topelius

Juuri päästiin 100-vuotiasta juhlimasta, mutta tänä vuonna pannaan paremmaksi: Topeliuksen syntymästä tulee 14.1. kuluneeksi 200 vuotta. Presidentti ehdotti uudenvuoden puheessaan, että muistaisimme vuonna 2018 kansalaissotaa. Rehellisyys on tärkeää, varsinkin ikävissä asioissa. Uskon silti, että moni muukin mielellään muistelee valoisaa ja ahkeraa kirjailijaa, jonka kanssa voi jatkaa Suomen juhlimista. Zachris Topelius oli kirjailija, toimittaja ja historian professori, jota yksioikoisesti on ruvettu sanomaan ”satusedäksi”, koska hän kirjoitti myös opettavaisia satuja lapsille. Nyt on aika kaivella hänestä esiin myös muuta. Topelius tarjoaa yllätyksiä. Myllykoskella oli tapana esittää Topeliuksen näytelmä aina viidennellä luokalla. Minun vuosiluokallani oli vuorossa Lintu sininen. Kaunis, vaalea Birgitta sai pääosan, mutta minä, tummatukkainen ja pyöreä tyttö, sain esittää Florellaa, prinsessan ikävää siskopuolta. Ja hyvin esitinkin! Forella oli ahmatti ja esityksessä minulla oli rekvisiittana kokonainen lenkkimakkara. Kun eläytyen ojensin käteni, sinkoutui puolet lenkistä kauas yleisön joukkoon. Sen yllätyksen muistan varsin hyvin. Helsingin Sanomat julkaisi tiede-sivuillaan 9.1.2018 mainion artikkelin, jossa kerrottiin Topeliuksesta futurologina. Toimittaja oli kaivanut esiin Helsingfors Tidningarissa julkaistun kuvitteellisen matkakertomuksen, jossa Simeon Levi vaelsi Suomessa vuonna 1900. Hän matkusti ”ilmaklipperillä”, joi pihlajanmarjashampanjaa, näki ”lokomobiileihin” asennettuja painokoneita, tutki ”metsävillaa” ja Kokkolan tienoilla hänelle esiteltiin suunnitelma 150 metrin korkuisen muurin rakentamisesta. Muuri voisi auttaa myös ilmastonmuutoksen aikaan, mutta tarinassa se oli tarkoitettu suojaamaan alueen tupakkaviljelmiä Jäämeren kylmiltä tuulilta. Topelius oli näkijä. Hän oli ulkomailla matkustanut junalla, nähnyt lennättimen tulon ja seurasi uutta tutkimusta esim. puukuiduista. Hän teki tarkkoja havaintoja, seurasi vireästi aikaansa ja kuvitteli mihin suuntaan nämä keksinnöt maatamme vievät. Hänen mielikuvituksensa oli niin vilkas, että hän kuvitteli kaiken tapahtuvaksi paljon aiemmin. Moni keksintö on toteutunut, mutta monia vasta tutkitaan. Luulen että jokaisella suomalaisella on kosketuspintaa Topeliukseen. Olemme lukeneet Maamme-kirjaa ja Lukemisia lapsille, näytelleet satunäytelmissä ja räytyneet Koivu ja tähti -tunnelmissa. Topelius on vanhan polven satusetä, pateettinen tuttava, mutta nuoremmat voivat löytää hänestä uutta ja yllättävää. Topelius oli myös scifikirjailija ja futurologi ennen futurologiaa. Hän oli valoisa ja positiivinen, vaikka arvostelikin usein päättäjiä ahneudesta ja lyhytnäköisyydestä. Topelius uskoi teknologian ja tieteen kehitykseen. Hänet voi hyvin nostaa vaikka minkä ajatushautomon suojeluspyhäksi! "Topelius teki…tarkkoja havaintoja ja…seurasi vireästi aikaansa."