Neljännesvuosikatsauksen mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueen tämän vuoden talous jäisi alijäämäiseksi.
Keski-Suomen hyvinvointialueen tammi–maaliskuun talouden seurantatietojen perusteella muodostettu tilinpäätösennuste näyttää, että hyvinvointialueen talous olisi jäämässä aiemman ennusteen mukaisesti alijäämäiseksi 51 miljoonaa euroa. Keski-Suomen hyvinvointialueen talousarvion mukaiset menot ovat noin 1,3 miljardia euroa, kertoo Keski-Suomen hyvinvointialue tiedotteessaan.
Hyvinvointialueen taloutta rasittavat muun muassa inflaatio, korkojen nousu, energian hinnan nousu, otsopalvelujen hinnan korotukset ja palkkaratkaisut.
Lisäksi myös muissa henkilöstömenoissa on tunnistettu ylityspainetta. Ennusteeseen liittyy hyvinvointialueen tiedotteen mukaan vielä hyvin paljon epävarmuustekijöitä.
Ennusteen mukaiset menopaineet eivät vielä näy alkuvuoden toteumassa. Alkuvuoden toteutuneet menot alittavat talousarvioin.
Hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin mukaan vuoden ensimmäisen neljänneksen perusteella on edelleen vaikea tehdä johtopäätöksiä koko vuoden talouden toteutumisesta, varsinkin kun edeltävän vuoden vertailutietoja ei ole uudesta organisaatiosta käytettävissä.
”Vaikka ennusteessa on epävarmuuksia niin jo nyt voimme nähdä, että hyvinvointialueen tuottavuusohjelman toteuttaminen on hyvin tärkeässä asemassa”, Tollet kertoo hyvinvointialueen tiedotteessa.
Tuottavuusohjelmalla tarkoitus hidastaa kustannusten kasvua
Tuottavuusohjelman tavoitteena on saavuttaa toiminnassa sellaisia muutoksia, joilla voidaan hidastaa arvioitua kustannusten kasvua. Aluehallituksen käsittelyyn tulevaan ohjelmaan on nostettu viisi kärkiteemaa, joita ovat palvelukanavien ja palveluverkoston tavoitteellinen uudistaminen, ikääntyneiden palvelurakenteen muutoksen tuen vahvistaminen, henkilöstön pitovoimatekijöiden kokonaisvaltainen uudistaminen, hankintojen ja ostojen strateginen hyödyntäminen sekä tietohallinnon uudistaminen ja tiedolla johtamisen vahvistaminen.
Kärkihankkeiden tunnistetut mahdollisuudet tuottavuuden parantamiseen vuoteen 2026 mennessä ovat yhteensä 48–103 miljoonaa euroa. Lyhyen aikavälin kustannusten karsimisen toimenpiteistä on löydetty noin 6–10 miljoonan euron mahdollisuudet kustannusten kasvun hidastamiseen. Myös valtiovarainministeriön 19,2 miljoonan euron valtionavustuksella on tarkoituksena vauhdittaa tuottavuusohjelman mukaisia toimia.
Tuottavuusohjelmatyön tueksi käynnistetään henkilöstölle aloitekanava tuottavuusideoiden esittämiseksi. Tuottavuusohjelman lisäksi talouden tasapainottamista valmistellaan osana vuoden 2024 talousarvion valmistelua.
”26 organisaation nivominen yhdeksi hyvinvointialueeksi antaa meille mahdollisuuksia toiminnan tuottavuuden parantamiseen. Tämä on tietysti haastava tehtävä ja vaatii meiltä määrätietoisia toimia”, Tollet toteaa.
Kertaerä lisää rahoitusta 49 miljoonalla eurolla
Tässä vaiheessa aluevaltuuston käsittelyyn 9. toukokuuta tulevaan lisätalousarvioon aiotaan ehdottaa lähinnä teknisiä muutoksia, koska tilinpäätösennusteeseen liittyy paljon epävarmuuksia.
”Talousarvion loppusummaan ja tulostavoitteeseen vaikuttavia muutoksia on tarkoitus tuoda päätettäväksi syksyllä, kun toteumatietoja on käytettävissä pidemmältä aikaväliltä ja talousarviomuutosten tarpeet ja perusteet ovat vielä tarkentuneet.”
Tilinpäätösennusteessa merkittävimmät poikkeamat verrattuna talousarvioon ovat säilyneet ennallaan. Työmarkkinaratkaisut vaikuttavat kunta- ja hyvinvointialan henkilöstökustannusten kasvuun. Ostopalveluissa suurimmat kasvupaineet liittyvät asumispalvelujen ostoihin, joissa on toteutumassa merkittäviä palveluntuottajien hinnankorotuksia. Myös hoitotakuussa pysyminen on vaikuttamassa ennakoituun talousarvioylitykseen. Hyvinvointialueen käyttöön siirtyneiden toimitilojen vuokrat ovat talousarviossa arvioituja suurempia. Myös rahoituskulut ja tarvikkeiden ja tavaroiden ostot olisivat toteutumassa talousarvioissa ennakoitua suurempina.
Hyvinvointialueen rahoitusta korjaavasta kertaerästä on myös saatu alustava arvio, ja se lisää hyvinvointialueen vuoden 2023 rahoitusta 49 miljoonalla eurolla. Kertaerän suuruus varmistuu loppusyksystä. Kertaerä perustuu kuntien vuoden 2022 sosiaali- ja terveystoimen lopullisen tilinpäätöksen ja talousarvioiden erotukseen. Kertaerän avulla oli tarkoitus tasapainottaa hyvinvointialueen talous jo vuonna 2023. Kertaerästä huolimatta tilinpäätösennusteen mukaan hyvinvointialueen talous olisi jäämässä alijäämäiseksi.