Valtionmetsistä on löydetty 1 400 luonnoltaan suojelun arvoista metsäaluetta. Yhteensä näiden arvokkaiden metsien pinta-ala on vajaat 60 000 hehtaaria.
Kartoituksia on tehnyt kolmen vuoden aikana Luonnonmetsä-työryhmä nimeä käyttävä kartoittajajoukko. Työtä on rahoittanut Koneen säätiö.
Työryhmä julkisti loppuraporttinsa tiistaina 25. huhtikuuta. Aikaisemmin työryhmä on julkaissut kaksi väliraporttia.
Julkisiin väli- ja loppuraportteihin on 1 400 metsäalueesta ehditty dokumentoida 201 metsäesimerkkiä. Loput 1 200 rajausta kuvineen julkaistaan myöhemmin.
Loppuraportti sisältää valtion mailta löytyneitä kiireisimpiä suojelukohteita saamelaisten kotiseutualueen eteläpuolella. Pohjois-Lapissa kartoitustyö on vielä kesken.
Käymme raporttia läpi 10 kysymyksen avulla.
Mäntymetsää Ahmavaaran ja Koiravaarojen alueella Ylitorniossa, Mustiaavan soidensuojelualueen länsipuolella.
1. Mitä merkitystä yksityisten kartoittajien työllä on?
Työryhmän löydöksillä on merkitystä useasta syystä.
Ensinnäkin Metsähallituksen eri edustajat ovat vuosien varrella todenneet useaan kertaan, että valtionmetsät on kammattu jo niin tarkasti, että arvokkaimmat kohteet on jo suojeltu. Siksi on kiinnostavaa, jos valtionmetsistä löytyy arvokkaita luontokohteita.
Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka hallinnoi valtion maita.
”Jonkunhan tämä piti tehdä, kun ei tätä valtio ole tehnyt. Näin ristiriitaa siinä, että Metsähallitus toisteli, ettei tällaisia metsiä enää valtiolla ole tai ainakaan arvokkaita kohteita ei hakata, mutta maastossa näin ihan muuta. Halusin osoittaa, etteivät nämä väitteet pidä paikkaansa”, sanoo Ari Aalto, yksi ryhmän pääkartoittajista.
Luonnonmetsä-työryhmän luontokartoittajat Joni-Matti Kusmin ja Ari Aalto Kivetyssä Äänekoskella.
Kartoitusurakka kytkeytyy myös EU:n biodiversiteettistrategiaan. Sen mukaan Suomenkin pitää suojella kaikki luonnontilaiset ja vanhat metsät. Kartoitustyön avulla on haluttu etsiä tällaisia metsiä valtion mailta.
Tavoite 30 prosentin suojeluosuudesta on sekä YK:n monimuotoisuussopimuksessa että EU:n biodiversiteettistrategiassa. Erikseen biodiversiteettistrategiassa on linjattu kaikkien vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelu.
Näihin tavoitteisiin pääseminen tarkoittaa sitä, että Suomessakin suojelualueita pitäisi lisätä.
Työryhmän työllä on yhteiskunnallista merkitystä siksikin, että sen löytämät kohteet ovat nousseet myös poliittisen käsittelyyn.
Kun esimerkiksi alkuvuodesta Metsähallitus etsi maan hallituksen pyynnöstä kohteita isoon, 30 000 hehtaarin suojelupakettiin, huomioitiin työssä se, mitkä kohteet olivat olleet esillä Luonnonmetsä-työryhmän väliraporteissa.
Lisäksi hallituspuolue vihreät yritti tarjota mukaan suojelupakettiin kahta työryhmän löytämää ja julkisuutta saanutta kohdetta Pirkanmaalta.
Kuhmon Halkomännikkö on nimestään huolimatta kuusivaltaista kangasmetsää ja korpea. Halkomännikkö rajautuu Teerisuo-Lososuon soidensuojelualueeseen.
2. Mistä metsistä on kyse?
Valtionmetsät voi karkeasti jakaa kahtia: on talousmetsiä sekä suojelualueita.
Suojelualueista kuten vaikkapa kansallispuistoista vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut-niminen osa.
Talousmetsistä vastaa Metsähallituksen tytäryhtiö Metsätalous Oy, joka käyttää talousmetsistä nimeä monikäyttömetsät. Osa näistä metsistä on hakkuukäytössä, osa jätetty käytön ulkopuolelle Metsähallituksen omalla päätöksellä.
Kartoittajien työ kohdistui nimenomaan talousmetsiin, eli niihin metsiin, jotka ovat suojelun ulkopuolella. Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin myös Metsähallituksen itse nimeämiä ekologisen verkoston kohteita, vaikka niitä ei olekaan virallisesti suojeltu.
3. Kuinka paljon arvokasta luontoa löytyi?
Arvokkaita metsäisiä kohteita löytyi noin 58 000 hehtaaria, mutta joukossa on hieman myös lähes tai täysin puuttomia joutomaita, esimerkiksi suokohtia.
Luonnoltaan arvokkaimmat metsät ovat runsaan prosentin valtion talouskäytössä olevasta metsä- ja kitumaan pinta-alasta.
Määrää voi suhteuttaa vaikkapa Suomen kansallisen monimuotoisuusstrategian luonnoksessa olevaan ehdotukseen, jonka mukaan metsämaata pitäisi suojella lisää 630 000 hehtaaria, jotta Suomessa metsämaasta saataisiin suojeltua 10 prosenttia. Strategialuonnoksen mukaan lisäsuojelusta 500 000 toteutettaisiin valtion mailla.
Kartoittajien löytämät arvometsät olisivat siis vasta runsas kymmenesosa tästä.
4. Missä löydetyt kohteet sijaitsevat?
Valtionmetsät painottuvat Pohjois- ja Itä-Suomeen, joten myös arvokkaimpia metsiä löytyy eniten niistä.
Arvokkaita valtionmetsiä löytyi Lapista noin 35 000 hehtaaria, Kainuu-Koillismaalta 15 500 hehtaaria ja Etelä-Suomesta alle 8 000 hehtaaria.
5. Onko kaikki arvokkaat luontokohteet nyt löydetty?
Työryhmä löysi luonnoltaan arvokkaita metsiä vähemmän kuin se oli etukäteen arvioinut. Työryhmä arvioi, että yli 10 000 tunnin kartoitustyön jäljiltä laajoja arvokohteita ei enää löydy (paitsi Ylä-Lapista, jossa kartoitus on vielä kesken).
Sen sijaan kaikkia pienempiä kohteita ei luultavasti löydetty. Yksi syy tähän olivat erilaiset kartoitustyön esteet.
Esimerkiksi Lapissa työryhmä ei saanut Metsähallitukselta metsäautoteitä sulkevien puomien avaimia ja pitkät kävelymatkat kohteille olisivat ottaneet liikaa aikaa.
Metsähallituksen mukaan heidän omat puominsa ovat auki, ja tiekuntien hallinnassa olevien puomien avaimet pitäisi pyytä tiekunnilta.
Myöskään puolustusvoimien hallinnassa oleville kohteille ei saatu lupia tai jo kerran annettu lupa peruttiin.
Esimerkiksi Kouvolassa ja Mäntyharjulla sijaitsevalla Pahkajärven ampuma-alueella saattaa olla hienoja ja eteläsuomalaisittain laajoja suojelemattomia metsiä, mutta niitä ei päästy katsomaan. Ampuma-alue rajautuu Repoveden kansallispuistoon.
Metsähallitus on halunnut Pelloon, kivikkoiselle Olosvaaralle tuulivoimapuistoa.
6. Millaista luontoa metsistä löytyi?
Koska kohteita on paljon Lapissa, joukossa on paljon mäntymetsiä, myös karuja kalliomännikköjä. Toki mukana on paljon myös kuusikoita sekä joitakin lehti- tai sekametsiä.
Uhanalaisista ja silmälläpidettävistä metsälajeista yli 40 prosenttia elää lehdoissa. Mitään laajoja suojelemattomia lehtoja etenkään eteläisestä Suomesta ei enää löydetty. Monella alueella on kuitenkin myös pieniä lehtolaikkuja.
Esimerkiksi Lopen Sudentarhanmäeltä löytyi ehkä noin hehtaarin laajuinen lehto kuusikoiden, haavikoiden ja sekametsien keskeltä.
Metsähallitus on tehnyt Sudentarhanmäen alueelle hakkuuilmoitukset vuonna 2020, mutta toistaiseksi hakkuita ei ole tehty.
Työryhmä ei tehnyt varsinaisia lajikartoituksia, koska ne olisivat liian työläitä. Metsien rakennepiirteitä kartoittaessa vastaan tuli kuitenkin havaintoja 150:stä uhanalaisesta, silmälläpidettävästä tai vanhan metsän lajista.
Kaikkineen suojelemattomilla arvometsärajauksilla havaittiin 10 200 uhanalaisen, 12 800 silmälläpidettävän ja 5 200 muun vanhan metsän lajin lajin esiintymää.
7. Millaisia kohteita on mukana Etelä-Suomesta?
Uusista, tiistaina julkistetuista kohteista eteläisimmät sijaitsevat Raaseporissa, Haminassa ja Virolahdella.
Kymenlaaksossa Miehikkälän Saunakorpeen on suunniteltu hakkuita. Alueella on erirakenteisia noin satavuotiaita kuusi- ja mäntymetsiä sekä joitakin järeitä haapoja. Alue on arvokas siksikin, että se sijaitsee Kymenlaaksossa, jossa metsäteollisuutta on paljon, vanhoja metsiä hyvin vähän ja metsiensuojeluprosentti Suomen pienimpiä.
Työryhmä luonnehtii aluetta eteläsuomalaisittain poikkeuksellisen laajaksi.
Pirkanmaalla Parkanon Alkkianvuorella on vanhoja kallioisia mäntymetsiä ja sekametsiä. Myös tämän kohteen arvoa korostaa läntisen Suomen heikko suojelutilanne. Parkanosta mukana on myös Häädetkeidas.
Pohjois-Karjalassa Lieksassa Piilosensärkkien Natura-alueella on yli 140-vuotiasta männikköä ja harjumetsän läpi kulkee Karhunpolun vaellusreitti.
Yksi työryhmän kartoittajista, Risto Sulkava Syvänvaaran metsässä Lieksassa.
Natura-arvioinnissa osa kohteesta aikanaan arvioitu edustavuudeltaan merkittäviksi harjumetsiksi. Metsähallitus on tehnyt Natura-alueella avohakkuita vuonna 2021.
8. Entä millaisia kohteita on mukana Pohjois-Suomesta?
Kuusamon Vilponvaaralla on vanhaa sekametsää. Kostean rinnemetsän erikoisuus on vanhojen ja varttuneiden lehtipuiden runsaus. Raitoja, haapoja tai koivuja on kuusten seassa paljon, myös lehtilahopuuta on merkittävästi.
Vilponvaaran vanha metsä sijoittuu Iivaaran, Jousivaaran ja Virmajoen suojelualueiden väliin ja täydentäisi niitä.
Kolarissa Äkäslompolon keskustan länsipuolella sijaitsevan Kuertunturin rinteillä on ikimetsää, jota työryhmä kuvailee poikkeuksellisen upeaksi.
Keloja ja kilpikaarnaa Kuervaaran metsissä. Kuervaara on myös suosittu retkeilykohde lähellä Yllästä.
”Karuhkon kankaan mäntyvaltainen puusto on järeää ja kilpikaarnaisia ylispuumäntyjä, näyttäviä aihkeja, suuria keloja, monipuolista lahopuustoa sekä kolopuita esiintyy erittäin runsaasti”, työryhmän raportti kuvailee.
Kuertunturi on suosittu retkeilykohde.
Kuertunturi sijaitsee Kolarissa, Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ulkopuolella.
Rovaniemen Käyrästunturilta työryhmä löysi yli 500 hehtaaria männikköä, joka henkii vanhan metsän tunnelmaa.
Käyrästunturi oli yksi kohde maan hallituksen helmikuussa julkistamasta 30 000 hehtaarin suojelupaketista. Metsähallitus oli kuitenkin rajannut suojeluehdotukseen paljon suota. Nyt Luonnonmetsä-työryhmä poimi vierestä arvokkaampaa metsää, jota myös hakkuut uhkaavat toisin kuin avosoita.
9. Minkä yhden kohteen kartoittajat itse nostaisivat esiin?
Poiminnan saa tehdä yksi ryhmän pääkartoittajista, Ari Aalto. Hän nostaa esiin Kukaslompolon alueen Muoniosta.
Näitä metsiä eivät uhkaa hakkuu vaan kaavoitus. Äkäslompolon kylän pohjoispuolelle, Äkäsjoesta länteen ollaan kaavoittamassa lomarakentamista. Joen itäpuolelta alkaa Pallas-Yllästunturin kansallispuisto.
Kaavan luontoselvityksessäkin todetaan mäntymetsän olevan tavanomaista luonnontilaisempaa ja lahopuuta olevan runsaasti. Kaavaehdotuksessa todetaan, että rakennettaessa tulisi pyrkiä säilyttämään puustoa mukaan lukien kuolleet ja lahopuut.
Lisäksi kerrotaan, että Äkäsjoen laakso on jokseenkin luonnontilainen ja luontoarvoiltaan merkittävä. Laakson lehdot, metsäluhta ja lähdeletto ovat uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä.
”Paikka on myös Metsähallituksen mukaan luontokohde, silti sinne on osoitettu rakentamista. Myös koko Ylläksen ikimetsärinnettä uhkaa rakentaminen. Ne metsät ovat omaa luokkaansa”, Aalto sanoo.
10. Mitkä ovat työryhmän ehdotukset?
Työryhmä ehdottaa dokumentoimiensa arvokkaiden alueiden laittamista ripeästi hakkuukieltoon. Sen jälkeen ne pitäisi suojella pysyvästi.
Nyt löydettyjen metsäytimien lisäksi pitäisi saada luotua myös laajempia ja toisiinsa kytkeytyneitä rauhoitusalueita. Ely-keskusten pitäisi valvoa Natura-alueita ja niillä tehtäviä hakkuita tiukemmin.
Lisäksi talousmetsissäkin käsittelytapoja pitäisi pehmentää.
Työryhmä myös ehdottaa, että jatkossa valtion suojelupaketteja ei valmistelisi Metsätalous Oy vaan mieluummin Metsähallituksen Luontopalveluiden puoli sekä Suomen ympäristökeskus ja yliopistojen tutkijat tai asiantuntijat.
Oikaisu 25.4. klo 9.10: Korjattu Metsähallituksen tytäryhtiön nimi muotoon Metsätalous Oy.