Katoaako urheilu-ura armeijan harmaissa? – Jos minulta kysytään, niin ei

Varusmiespalveluksen suorittaminen on asennekysymys.

Viime päivien mediaotsikoihin on noussut lahjakkaiden urheilijoiden urheilu-uran sovittaminen varusmiespalveluksen suorittamiseen. Osa tulevista suomalaisista huippu-urheilijoista suorittaa varusmiespalveluksen normaalisti joko tavallisessa joukko-osastossa tai jos menestystä ja lahjakkuutta riittää, niin Puolustusvoimain urheilukoulussa Kaartin jääkärirykmentissä Helsingissä tai talvilajien osalta Kainuun Prikaatissa Kajaanissa.

Kirkkaimpana tähtenä huippu-urheilijoista tällä hetkellä varusmiespalvelukseen on astumassa NBA:n eturivin tähdeksi tällä kaudella noussut Lauri Markkanen, joka astuu armeijan harmaisiin ensi maanantaina 17.4. Puolustusvoimien urheilukouluun.

Mielipiteitä on erilaisia niin kuin ihmisiäkin. Nuorten maastohiihdon MM-kisojen kolminkertainen mitalisti Alexander Ståhlberg ilmoitti astuvansa kesällä 2022 siviilipalvelukseen, koska hän ei ollut kuullut, että yksikään maastohiihtäjä olisi kehittynyt varusmiespalveluksen aikana. On jopa käynyt juuri päinvastoin. Ståhlbergin näkemystä tuki hänen valmentajansa, moninkertainen SM-mitalisti Matias Strandvall, joka oli sanonut Ståhlbergin mukaan Ilta-Sanomien haastattelussa suoraan, että ”sä et armeijaan lähde.”

Urheilukoulun pääsyvaatimuksiin kuuluu, että urheilijan tulee edustaa urheilulajissaan ikäluokkansa kansallista tai kansainvälistä huippua. Urheilulajin pitää olla myös olympia- tai MM-kilpailujen ohjelmassa tai lajin tulee olla laajasti harrastettu.

”Harjulla oli siis oma osansa menestyksestä.”

Keuruulainen everstiluutnantti evp Matti Harju toimi vuosina 1980–86 Puolustusvoimain edustusryhmän hiihtovalmentajana. Hänen valmennusryhmässä oli silloin maastohiihdon olympiamitalistit Aki Karvonen ja Pertti Teurajärvi. Harjulla oli siis oma osansa menestyksestä. Hän kertoi varusmiehille myönnetyn viikossa 10–12 tuntia aikaa harjoittelemiseen.

Oma mielipiteeni on, että varusmiespalveluksen suorittaminen on asennekysymys. Ymmärrän vakaumuksensa puolesta siviilipalveluksen suorittavia, mutta sitä en ymmärrä, että varusmiespalvelus jätetään suorittamatta urheilu-uran mahdollisen heikkenemisen vuoksi, kun Puolustusvoimat pystyy tarjoamaan varsin hyvät harjoittelumahdollisuudet. 165 vuorokauden palveluksesta voi hakea syytä heikentyneelle urheilu-uralle, jos ei ole asennetta.

Yleisesti ottaen jotkut urheilijat syttyvät paineen alla, toiset murtuvat.

Kirjoittaja on urheilutoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos