Hiihdon kilometrejä vai ilometrejä?

Takatalvi ei tunnu kivalta, mutta hiihdon harrastajia pitkä talvikausi on kohdellut hyvin. Jopa metsäladut ovat olleet pitkään hyväkuntoisia, kun uutta lunta on satanut tuulen mukana tulleiden roskien päälle.

Keuruulla kaupunki on pitänyt laduista kiitettävästi huolta, ja Ladulle.fi-palvelu on toiminut hyvin. Vapaaehtoisestikin on latuja tehty ja huollettu.

Kun jää on ollut vahvaa eikä jäälle ole kerääntynyt vettä, Tarhiallakin on voitu tehdä latuja laidasta laitaan. Moottorikelkkailijoita, koiraa ulkoiluttavia ja muuten vain jäällä aikaansa viettäviä on ollut runsaasti Keuruun monilla järviaukeilla.

Suuremmissa kaupungeissa ladut ovat olleet tungokseen asti täynnä. Pienen kaupungin etuja ovat vähemmät ruuhkat ilman liiallista autiutta.

Hiihtokausi on tavallisestikin Keuruun korkeudella pidempi kuin vaikkapa jo eteläisemmän Tampereen paikkeilla. Keuruulla voi harrastaa monia urheilulajeja.

"Pienen kaupungin etuja ovat vähemmät ruuhkat ilman liiallista autiutta."

Kun varsinaista urheiluliikettä ei kaupungissa enää ole, suksihuollolle ja muille liikuntapalveluille voisi riittää kysyntää muissa liikkeissä. Niitä kun ei voi netistä tilata.

Valmisteilla olevat suunnitelmat Keuruun osa-yleiskaavasta ottanevat huomioon myös hyvät liikkumismahdollisuudet. Erilaisilta liikunnan ja vapaa-ajan järjestöiltä voisi odottaa kommentteja siihen.

Ainakin Lounais-Keuruun retkeilymaastojen huomioon ottaminen mukaan lukien hiihtoladut näyttää toimivalta. Keskustan liikuntamahdollisuudet, jotka eivät vaadi välttämättä edes auton käyttöä, pitää säilyttää hyvinä myös.

Liikunta on mukava harrastus, mutta aina se vaatii ponnistuksen. Liian vakavaksi se ei arkiliikkujalla pitäisi mennä. Kilometrejä voi toki laskea, mutta liikunnan tarkoitus on erityisesti tuottaa iloa, voidaanpa siis vaikka laskea ilometrejä.

Koululiikunta ei menneinä vuosikymmeninä ollut aina omiaan herättämään kiinnostusta liikkumiseen. Jonossa piti mennä kaikkien samaa tahtia, eikä motivoivuus ollut ykkösasia. Lajejakaan ei ollut tarjolla siten kuin nykyään, etenkään maaseudulla.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston emerita professori.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos