Näin kevään tullessa ennen sulia kelejä muistuu ja kiinnittyy huomio ensimmäiseksi jälleen ala-arvoisiin kävely- ja pyöräilyväylille. Aikoinaan ne on rakennettu huitaisten pohjustamatta. Ne ovat saaneet ylimääräiset kylmät jäännöspiet pintaansa. Ja siitä tuloshan on ollut jo kauan näkyvissä. Joka viiden metrin jälkeen pikipintaan on iskenyt katkaiseva urarailo koko pinnan leveydeltä. Aja siinä sitten ja nauti pyöräilystä, kun joka poikkirailo tuntuu takapuolessa nykyaikaisilla kapeilla ja kovaksi pumpatuilla renkailla.
Ei Haapamäellä ole näitä päällystettyjä väyliä todellakaan niin paljon, jotta niitä ei voisi hyvän yhteiselon jatkumiseksi kunnostaa. Vallitsevista huonoista olosuhteista siirrytään vääjäämättä ja yhä useammin ajamaan ajoradan puolelle, kun niihin täräyksiin kerta kaikkiaan takapuoli ei opi.
Mutta kevyen liikenteen käyttöä tulisi edistää. Siihen odotetaankin parannusta sekä nykyaikaan kuuluvaa Kumpulammen ja Asemalammen takaisten kevyen liikenteen väylien satsausta pikipintaisiksi.
Näin rauhoittuisi väylällä etenkin mopopoikien palarenkailla kieppien pyörittämiset ja intohimoiset kokeilut, mitenkä rikotaan ja pilataan väylän pinta polkupyöräilijöiltä ja lenkkeilijöiltä. Mopopojat kun ovat saaneet rauhassa mellastaa ilman minkäänlaista valvontaa, osaksi vielä kilvettömillä mopoilla pöllyttäen sekä lennättäen soraa mielin määrin väylältä pois.
Tämä pitää saada loppumaan, sillä eihän siinä kaksitahtisten käryssäkään ole mukava lenkkeillä. Suosikki revittelyosuus tuntuu olevan Vesitornintie ja siltä erkaneva Kumpulammelle johtava päällystämätön väylä. Käytännön parantumista on turha odottaa, joka keväthän tuo ryhmä kasvaa. Vai pitääkö vain odottaa, jospa taas saataisiin jotain hämmästyttävää joulurahaa elyn ylijäämärahastosta Keuruulle. Toisaalta nyt kohdetta ei enää tarvitsisi turhaan miettiä ja pakkoarvioida ainakaan kevyen liikenteen parannuspaikkojen osalta. Eikä tuo omakustanteinen parannustyökään mahdottomia kustannuksia nielisi kaupungilta.
Olisikohan syytä vastaisuutta ajatellen toteuttaa jotain mielialoja nostattavaakin kakkostaajamaan, kun riistämisen kohteet alkavat pikkuhiljaa mennä reilusti parannusten edelle. Toinen kunnostuskohde olisikin edelleen voimassa. Jos tänne satutte joskus sattumalta eksymään, niin pankaa vihdoinkin Haapamäen teiden informaatio-viitoitus ajan tasalle vastaamaan turistikohde vaatimuksia vähintään Keuruun mallin mukaan.
Tästähän pitäisi tietoa jo kaupungilla toistettuna ja vapaasti käytettävänä kylämielipiteenä olla tallennettuna. Mutta kun se Otavan takainen kaupungin rajakin on ylitettävä. Mitä muuta sitten vielä puuttuu, tahtoako vai tekoja? Kumpaisenkin latautumista saa kyllästymiseen asti kaupungilta odottaa, kun niiden on ensin vähintäänkin yli vuosikohtainen käsittely-kypsyttely pöytälaatikossa ensin käytävä läpi. Sillä kaikki aivoitukset ailahtelevat ja tuppaavat aina ensin takertua emäpitäjään vaikkapa sitten hävittämällä kaupungin viimeiset aihkipetäjät. Tosi tarpeet hämärtyvätkin lopullisesti vanhojen herätettyjen käytäntömallirajoitusten mukaan.
Antero Pohjonen
Haapamäki