Mitä kuuluu Einarille? En tunnistanut marketin kysyjää, mutta etunimen käyttö saattoi kertoa, että puoli vuosisataa sitten kuollut Einari Vuorela, kansallisesti merkittävä runoilija, on kotiseudullaan paitsi tunnettu ja arvostettu, myös elävine runoineen omaksi otettu ja omaksuttu.
Hänestä sopinee puhua etunimellä kuten presidenttipersoonista Urkista ja Manusta. Puusepän ja torppien pojista tuli raskaina aikoina jäljen jättäjiä, sinnikkäitä tohtoreita.
Einarille kuuluu nyt todella hyvää, sillä työn alla on runoilijan elämän ja elämäntyön kattava tutkimus. Työ noutaa runoilijan elämän arkistoista ja vastaa Einari Vuorelan seuran, jäsenten ja runoilijan uskollisten lukijoiden ja kuuntelijoiden vuosikymmenien unelmaan elämäkertateoksesta. Suunnitelmien mukaan unelma toteutuu lähivuosina.
Nimikkoseuran tiedossa hanke alkoi syksyllä 2022 ja tuli maltillisesti julkiseksi loppuvuodesta. Suur-Keuruun jutussa filosofian tohtori, tietokirjailija ja kirjallisuudentutkija Milla Peltonen kertoi kiinnostuksestaan erityisesti Vuorelan 1919 alkaneen pitkän uran luovaan alkukauteen 1920- ja 1930-luvuilla.
Tutkimus varhaiskausilta on tärkeää, sillä vaellusvuosiksi kutsutun ajan jälkeisiä vaiheita tunnetaan paremmin.
””Einarille kuuluu todella hyvää.”
Milla Peltosella on keskisuomalaisia juuria, ja hän asuu nykyisin Virroilla, mutta Einarin runouden pariin hänet vetäisivät Toni Edelmannin sävellykset. Peltonen lumoutui runoista ja halusi tietää lisää niiden kirjoittajasta. Onneksi.
Vuorelan tuotanto on maan sävelletyimpiä uran alkuajoilta saakka, ja sillä on oma polkunsa, mutta tutkimuksesta voidaan kiittää siis myös Vuorelan lyriikan laulullisuutta ja tunnettua säveltäjä-sanansaattajaa.
Vuorela-tutkijan ja elämäkerturin arkisto- ja kirjoitusurakka on mittava. Pääarkistot ovat Helsingissä ja Keuruulla, mutta materiaalia löytyy muistakin arkistoista, ehkä yksityisiltäkin.
Oma sektorinsa on rahoituksen haku. On hienoa, että työtä tekee innostunut ammattilainen. Myös nimikkoseuran arkisto tulee perin pohjin tutkituksi ja käyttöön. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran laajan Vuorela-arkiston parissa tutkija on saanut joustavaa palvelua. Tavoitteellinen tutkimustyö ryhdistää osaltaan arkistojenkin käytettävyyttä.
Uuden Vuorela-vaiheen ilossa kelpaa viettää palkintojuhlaan huipentuvaa Einari Vuorela -runopalkintovuotta. Se tuo myönteistä nostetta ja uusiutuvan runouden lohtua myllertävän ajan keskelle.
Kirjoittaja on vapaa toimittaja-tutkija.