Keväällä edessä olevien eduskuntavaalien ehdokasasettelu on päättynyt, ja vaalipiirilautakunnat ovat vahvistaneet ehdokkaat huhtikuun vaaleja varten. Mielenkiinnolla seurataan, mitkä teemat nousevat vaalien kärkeen ja kuka vie tiiviissä kisassa voiton.
Tuleva hallituskausi on kuntien kannalta merkittävä, sillä seuraavan neljän vuoden aikana nähdään, mihin asentoon uuden kunnan rooli todellisuudessa asettuu. Keuruun kaupungin kannalta haluan nostaa esiin muutamia merkittäviä asioita, jotka tulisi ottaa huomioon seuraavalla vaalikaudella.
Kaupungin rahoituspohja on muuttunut, ja muuttunee vielä, kun sote-uudistuksen myötä valtionosuuslaskelmat tarkentuvat. Viime vuoden sote-kustannukset otetaan huomioon tarkistuslaskelmissa, joten odottaa saattaa, että rahoituspohja heikentyy yhä nykyisestä.
Tämä tarkoittaa sitä, että perusopetukseen tai koulutukseen liittyvästä valtionosuusrahoituksesta ei pidä leikata yhtään seuraavalla hallituskaudella. Leikkaukset tarkoittaisivat Keuruulle merkittävää heikennystä perusopetuksen palveluihin. Keuruulla on jo nyt tehty suuria ja kipeitä päätöksiä perusopetuksen palveluverkon suhteen, joten toivomme taloudellista työrauhaa lähitulevaisuuteen.
Lasten ja nuorten hyvinvointiin on aiempaa vahvemmin panostettava. Oppimistulosten lasku on ollut Suomessa poikkeuksellisen nopeaa. Samaan aikaan tehostetun ja erityisen tuen tarpeisten oppilaiden määrä Suomessa kasvaa ja perusopetuksen kustannukset nousevat. Lisäksi perusopetuksen henkilökunta on erittäin kuormittunutta lasten ja heidän perheidensä ongelmien vuoksi.
Tähän on kehitettävä työkaluja. Inkluusio-periaate perusopetuksessa pitäisi ottaa tarkasteluun ja pohtia, onko siinä menty oikeaan suuntaan. Inkluusio tarkoittaa jokaisen oppilaan oikeutta päästä opetuksen piiriin tavallisissa koululuokissa riippumatta siitä, onko hänellä oppimisvaikeuksia tai jokin vamma tai sairaus. On vakavissaan pohdittava sitä, mikä on lapsen etu ja paras oppimisympäristö, oli kyse tuen tarpeesta tai niin sanotun normaalin opetuksen piiriin kuuluvasta lapsesta.
Vihreää siirtymää ja joukkoliikenteen kehittämistä on pidettävä esillä vahvasti myös tulevalla hallituskaudella. Haapamäen radan sähköistyksen esiselvitys-hanke tulee laittaa liikkeelle vauhdikkaasti. Poikittaisten liikenneyhteyksien kehittäminen on merkittävä osa vihreää siirtymää ja kestävää liikkumista, mikä ei tapahdu vain pohjoinen-etelä-suuntaisten pääväylien kautta.
Ratojen ohella teiden kunnossapitoon täytyy saada riittävät määrärahat. ”Paikkaa paikan päälle” -taktiikka ei toimi, eikä teiden korjausvelkaa saa enää kasvattaa. Myös maaseutumaisten kuntien teillä pitää voida ajaa turvallisesti.
Keurusselän retkeilyalueen kehittäminen on nytkähtämässä käyntiin kuluvan vuoden aikana. Kaupunki hakee Keurusselän esiselvityshankkeelle rahoitusta.
Hankkeella tutkitaan ulkoilulain mukaisen retkeilyalueen muodostamista valtion omistamille maille ja sen laajentamista vapaaehtoisuuteen perustuen myös yksityisille maille. Keurusselän retkeilyalue toisi tarvittavaa piristystä Keurusselän alueen elinvoimaan ja paikkaisi varuskunnan lähdöstä syntynyttä aukkoa. Retkeilyalue-statuksen saaminen alueelle on kiinni valtion suuntaan tehtävästä vaikuttamistyöstä, johon tulevina vuosina pitää voimakkaasti panostaa.
Lisäksi seuraavalla vaalikaudella on pohdittava, olisiko kuntien väliseen yhteistyöhön tarjolla uudenlaisia kannustimia. ”Porkkanarahaa” on toki vuosien varrella jaettu, mutta sote-uudistuksen jälkeen kuntien toiminta on isolla kädellä muuttunut.
Myös tulevalla hallituskaudella kuntien rooli jatkaa muuttumistaan muun muassa TE24-uudistuksen myötä. Kuntakokoja tullaan varmasti tulevaisuudessa pohtimaan, ei ehkä tulevalla kaudella, mutta 2030-luvulle mentäessä.
Olisiko tässä vaiheessa tarpeen luoda kannustimia kuntien yhteistyön syventämiselle palveluiden järjestämisessä? Tuetut, vapaaehtoiset kokeilut helpottaisivat siirtymää tulevaisuudessa. Seutukaupunkina Keuruu voisi ottaa tässä vahvaa roolia ja kutsua naapureita mukaan rohkeaan ennakointityöhön.
Eväitä olisi tarjota ehdokkaille paljon enemmänkin, mutta tässä muutama keskeinen asia tuleville valtakunnan poliitikoille mietintämyssyyn.
Noora Pajari
Kaupunginjohtaja