“Ei minua varten tarvitse keittää.” Tämä lause on suomalaisille tuttu. Olen itsekin sanonut sen kymmeniä kertoja. Silti olen melko varma, että kahvia ei ole koskaan toppuuttelustani huolimatta jätetty keittämättä.
“Kuka ottaisi vielä?” Tämä on toinen lause, jota kahvipöydässä kuulee usein. Kahvia on taas keitetty pannullinen, ja se viimeinen liru pitäisi vielä saada kaadettua jonkun kuppiin. Eikä sille lirulle aina löydy ottajaa.