Valtakunnallisesti noin 40 prosenttia viides- ja kahdeksasluokkalaisista on siinä fyysisessä kunnossa, että arkielämässä jaksaminen hankaloituu. Keuruulla tilanne on tätäkin huonompi. Asia käy ilmi kouluissa tehdyistä Move-mittauksista.
Tilanne tuntuu ällistyttävältä täällä, missä liikuntamahdollisuudet ovat mitä parhaimmat. Lajikirjo on laaja, harrastuspaikkoja riittää, harrastukset ovat helposti saavutettavissa ja kustannukset ovat paljon huokeammat kuin suuremmissa kaupungeissa.
Mittaustulosten mukaan kaupunkilaisnuoret ovat kuitenkin paremmassa kunnossa kuin maaseudulla asuvat. Esimerkiksi kouluverkoston harventaminen on johtanut siihen, että kouluun kuljetaan pakosta autokyydillä. Harventamiseen taas on syynä lasten vähäisyys.
Lasten ja nuorten kuntoiluun liittyy voimakas polarisoituminen. Osa nuorista harrastaa liikuntaa todella aktiivisesti ja on hyvässä kunnossa. Toinen ääripää on hyvin passiivinen elämäntapa pienestä pitäen. Ruutujen ääressä löhöäminen vie ajan ja kiinnostuksen arjen liikunnan sijaan. Valitettavan usein aikuiset ovat tässä huonona esimerkkinä.
Heikko fyysinen kunto vaikeuttaa yksilön arkielämää lapsena ja nuorena, mutta yhteiskunnallisena ilmiönä trendi näkyy aikuisten työelämässä. Huono kunto johtaa sairauslomiin, myös henkinen hyvinvointi kärsii, ihminen uupuu.
Voimmeko vaikuttaa tähän ilmiöön yhdessä? Pienillä paikkakunnilla mahdollisuudet liikuntatoimijoiden yhteistyöhön ovat hyvät, ja mittaustulosten mukaan täällä tarvekin on suurin.