Kulttuurin portailla – Lastenkulttuuriin osoitetut rahat eivät varmasti mene hukkaan

Kirjoittajan mukaan kuntien tekemä kulttuurikasvatus lisää lasten tasa-arvoa.

9.11. 6:00

Eletään vuotta 1992 tai jotain niillä main. Uuraisten yläasteen sali on täynnä kuhinaa ja jännittyneitä pieniä ihmisiä. Kohta alkaa raikua rytmikäs musiikki.

Lauluissa lauletaan markan possusta ja meidän uudesta vauvasta. Pienen ihmisen mieleen konsertin tunnelma ja laulut jättävät pysyvän jäljen.

Keuruulla lasten kulttuuriopetussuunnitelman Kulttuuriportaat on käynnistynyt 2013. Opetussuunnitelman tavoitteena on tuoda taide ja kulttuuri osaksi lasten ja nuorten arkea.

Keuruun kulttuuriopetussuunnitelmaa lukiessa voi ilokseen todeta, että meillä kulttuurikasvatus on todella monipuolista. Suunnitelmassa on vierailuja museoissa, elokuvissa käyntejä, taidetyöpajoja, kirjastovierailuja sekä tietysti konsertteja päiväkodeissa ja kouluissa.

Yhtenä iltana perheemme kolmosluokkalainen alkoi puhua konsertista, joka heillä oli ollut koululla. Kävi ilmi, että koululla oli ollut esiintymässä Pentti Rasinkangas, sama mies, joka esiintyi jo 1990-luvulla Uuraisilla. Konsertti oli tehnyt vaikutuksen koululaiseen ja siitä puhuttiin pitkään illalla ennen nukkumaan menoa. Rasinkankaan laulut siis ilahduttivat jo seuraavaa sukupolvea.

Pari viikkoa koulun konsertin jälkeen Rasinkangas esiintyisi myös Haapamäen päiväkodissa. Kohta nelivuotiaat kaksosemme alkoivat alkujännityksen jälkeen suunnitella, mitä lauluja haluaisivat konsertissa kuulla.

”Meillä kulttuurikasvatus on todella monipuolista.”

Konsertti eteni mukavasti, ja lapset saivat kuin saivatkin toivoa mieleisiään kappaleita. Poikamme toive yllätti esiintyjän. Oon äiti pieni lintu vain on koskettava kehtolaulu. Vaikka laulu ei kaiketi kuulunut normaaliin keikkasettiin Rasinkangas sen kuitenkin esitti, pienelle Olli-pojalle, joka kuunteli esitystä hievahtamatta.

”Oon äiti pieni lintu vain ja suojaan siipien taas tahdon aurinko kun mennyt on”, laulun säkeet kuvaavat koskettavasti lapsen ja vanhemmat suhdetta.

Laulua eivät aikuiset kuulemma pystyneet kuivin silmin kuuntelemaan, mutta vaikutuksen sen teki myös Olliin. Elävän musiikin kokemus on aikuisella voimakas, mutta mitä kaikkea lapsen päässä tapahtuukaan, kun musiikki syntyy siinä silmien edessä, samassa tilassa?

Lama-ajan Suomessa 1990-luvulla lastenkonsertit ja kulttuuritapahtumat olivat harvinaista herkkua. On hienoa, että nykyään lastenkulttuuriin panostetaan.

Pidän kuntien tekemää kulttuurikasvatusta erittäin tärkeänä. Se lisää lasten tasa-arvoa. Ei ole rahapussin paksuudesta tai vanhempien kiinnostuksesta riippuvaista, pääseekö lapsi tutustumaan taiteeseen ja erilaisiin menetelmiin ilmaista itseään.

Lastenkulttuurin eteen tehtävät toimet ja sinne osoitetut rahat eivät varmasti mene hukkaan.

Kirjoittaja on riiholainen maatalousyrittäjä ja Keuruun kaupunginhallituksen puheenjohtaja.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos