Metsät kuuluvat suomalaiseen kulttuuriperintöön

Kirjoittajan mukaan suunnitelmat luontokadon pysäyttämiseksi ja Suomen metsien käytöstä vaativat tarkastelua, jossa metsäisten Euroopan maiden tilanne ja intressit huomioidaan.

29.10. 6:00

Suomi liittyi Euroopan yhteisöön lähes 30 vuotta sitten. Osallistuin niinä aikoina erääseen kokoukseen, jossa silloinen tunnettu ammattiyhdistysjohtaja esitteli uuden Euroopan kartan 50 vuoden päästä.

Siinä Suomi oli merkitty eksoottiseksi lomavyöhykkeeksi, jossa mahdollisesti juuriltaan suomalaiset viettivät jonkin lomaviikon, kun Euroopan keskus oli Välimeren maissa Nizzan paikkeilla.

Vitsi tai ei, kartan mukainen näkymä ei ole toteutunut. Kuitenkin suunnitelmat luontokadon pysäyttämiseksi ja Suomen metsien käytöstä vaativat tarkastelua, jossa metsäisten Euroopan maiden tilanne ja intressit huomioidaan.

Voidaanko ennallistamisessa tavallaan kyseenalaistaa koko Suomen kehitys 1950-luvun jälkeen, jolloin raivattiin tilaa rakentamiselle, teille ja maksettiin sotakorvaukset? Voimakkaan väestökasvun aikaa se oli koko Euroopassa.

"Metsään liittyy Suomessa vahvaa tunnetta luonnon läsnäolosta ja voimasta."

Metsiä on käytetty ja niitä hoitamalla ja uutta kasvattamalla on Suomessa luotu malli, jota on totuttu pitämään vastuullisena ja toimivana. Voitaisiinko ekologisista syistä puuttua jonkin toisen maan elinkeinoon, vaikkapa turismiin, joka on ilmastolle suorastaan vaarallista?

Jokaisella maalla ja kulttuurilla on omia kulttuurisia ydinkokemuksia. Metsään liittyy Suomessa vahvaa tunnetta luonnon läsnäolosta ja voimasta, myös talousmetsiin.

Metsään liittyvät harrastukset ovat osa suomalaista kulttuuria, identiteettiä ja tunnetta siitä, mitä ja keitä olemme. Suomalaisia metsänomistajia on puolisen miljoonaa, ja yhteys metsään on sitenkin konkreettinen suurelle osalle väestöstä. Metsänhoitoakin monet toteuttavat harrastuksenaan.

Jalostusarvoltaan korkeita tuotteita puusta pitää toisaalta kehittää. Esimerkiksi tekstiilikehittelyssä on saatu lupaavia tuloksia. Metsäteollisuuden piiristä usein huomautetaan, että selluloosa sinänsä on kyllä jo pitkälle jalostettu tuote.

Tutkimus on antanut hyvät viitteet ilmastonmuutoksen ja luontokadon suunnasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Sen antamat tulokset eivät ole kuitenkaan yksiselitteisiä. Poliittisluonteinen päätöksenteko niiden pohjalta on aina monimuotoisempaa.

Luonnon kannalta positiivisiin tuloksiin voidaan päästä monella tavalla.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston emerita professori.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos