Vihaisen tytön tarina

Kirjoittaja pohtii tyttöjen ja naisten kiltteyttä sekä vihan ilmaisemista.

19.10. 7:00

Lapsena sain olla vapaasti vihainen. Olin suorastaan raivopäinen pieni ihminen, joka usein kiukkusi kurkku suorana. Huoneeni ovi meni jatkuvasta paiskomisesta sijoiltaan ja seinässä komeili reikä, jonka olin siihen suutuspäissäni potkaissut. Mekkaloin ja pauhasin yhtä paljon kuin veljeni – tai no, oikeastaan enemmän.

Meidän perheessämme maailmanjärjestys oli se, että tytöt voivat suuttua ja näyttää tunteensa isosti. Sukupuoli ei oikeastaan ollut kasvatuksessa mikään juttu, vaan olimme veljieni kanssa kaikki lapsia. Siksi muistan hämmentyneeni, kun tuttu aikuinen tokaisi äidilleni, että miten tyttö nyt tuolla tavoin käyttäytyy.

Kodin ulkopuolella opin, mitkä ovat tytölle toivottuja ominaisuuksia. Koulussa oli selvää, että tytöt eivät riehu ja elämöi samalla tavoin kuin pojat. Minä solahdinkin vaivattomasti kiltin tytön rooliin. Olin läpi peruskoulun tunnollinen suorittaja.

Sama rooli oli vastassa myös työelämässä. Kiltistä tytöstä kasvoi kiltti nainen.

Naisille on yhteiskunnassa varattu toisista huolehtijan ja tunnollisen puurtajan paikka. Hyvät tunnetaidot ja joustavuus ovat asioita, joita naisilta työelämässä odotetaan.

”Kiltistä tytöstä kasvoi kiltti nainen.”

Vaikka kiltteys on usein myös hyvä asia, monen naisen kohdalla kiltteys johtaa siihen, että omat tarpeet unohtuvat. Kun on aina olemassa muita varten, ei ole koskaan olemassa itseään varten.

Ainaisessa kiltteydessä ei ole kyse siitä, että naiset eivät koskaan tuntisi vihaa. Kyse on siitä, että naisille vihan ilmaiseminen ei ole samalla tavalla sallittua. Sen ilmaisematta jättämisellä voi olla kuitenkin isoja seurauksia. Viha auttaa asettamaan rajoja ja pitämään omia puolia.

Se on parhaimmillaan eteenpäin vievä voima, joka tuo selkeyttä.

En tietenkään sano, että nyt kaikkien pitäisi alkaa raivota. Olen enemmän kuin kiitollinen, että aikuiset eivät (työ)elämässä paisko ovia, huuda kurkku suorana tai potki seiniä hajalle.

Joskus vihan ilmaiseminen ja omien puolien pitäminen voi tarkoittaa vaikka yhtä lausetta: Ei, nyt en ennätä/jaksa/halua.

Olen usein miettinyt sitä pientä tyttöä, jolla oli niin kova tarve raivota. Lapsena minulta puuttuivat sanat, joilla olisin osannut muulla tavoin ilmaista omaa turhautumistani ja vihaani. Nyt aikuisena minulla on ne sanat. Ja tarvitsen vain ripauksen rohkeutta avatakseni useammin suuni.

Kirjoittaja on keuruulaislähtöinen journalisti.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos