Haminan runokaupungissa

Hannele Huovi

24.9. 6:00

Olen hieman pyörällä päästäni, sillä olen ollut viikonlopun Haminassa. Niin kuin tiedätte, Hamina on ympyräkaupunki. Ja kun ympyräkaupungissa oli sekä valojen yö että runojen yö, poliisit olivat pystyttäneet monta puomia kaduille korttelirallin esteiksi. Siitä seurasi, että muualta tullut vieras eksyi tämän tästä. Mutta eksymisessä on hyviäkin puolia: saattaa löytää jotain, jota ei tiennyt edes olevan olemassa.

Kävelin raatihuoneen torilla ja astuin avoimesta ovesta huoneeseen, joka väreili tiheää odotuksen tunnelmaa. Uuden runokirjan julkistustilaisuus oli alkamassa. Mielenkiintoista oli kuunnella, kuinka nuori kirjailija kertoi kirjoittamisestaan ja esitti uusia runojaan. Minulla liikutus kupli rinnassa.

”Saattaa löytää jotain, jota ei tiennyt edes olevan olemassa.”

Haminassa on jo pitkään toiminut aktiivinen runoyhdistys, jonka toimijoista moni asuu Reitkallin kylässä. Arvelin, että joku valovoimainen kylän asukas on saanut käännytettyä kaikki naapurinsa runouden ystäviksi. Luomuviljelijät sekä kokit. Erityisen mukavaa oli huomata, että monet kirjoittajat ja kuvittajat olivat nuoria. Runoista kiinnostuneet nuoret oli nähty ja otettu työhön mukaan. Yhdistystoiminta ei kiinnosta tämän ajan nuoria, vaikka runojen kirjoittaminen tai rap-tekstien tekeminen saattaisi kiinnostaa. Mutta yhdistys voi anoa apurahoja ja nuoret saada ohjausta.

Tämänvuotiseen Runouden rajoilla-ohjelmaan oli liitetty 12 eri tapahtumaa, pieniä lukuhetkiä, teatteria, julkistustilaisuuksia, konsertteja, näyttelyitä, työpajoja ja seminaari, jonka suoratoisto tallenteesta oli lähetetty linkki oppilaitoksiin ja kirjastoihin. Kaikki oli mutkatonta ja helppoa tavoittaa.

Kun sitten seminaari oli kuunneltu ja herkullinen kasvisruoka syöty, vaeltelin bastionin tattoo-kentällä valojen yössä. Haminan teinisirkus teki taitotemppuja ja toisella lavalla nuori kaksosten äiti luki otteita ensimmäisestä kirjastaan. Pikkupojat ottelivat valomiekoilla ja toiset lapset kulkivat päässään punaisina välkkyvät rusetit. Elämä näytti runsaalta ja värikkäältä kuin runous.

Ajattelin, että on hyvä käydä välillä vähän muuallakin katsomassa asioita. Haminan kaupungissa on paljon perinteen painolastia, mutta sitä käytetään ja rikotaan hauskasti. Siellä hulmuaa jättilippu jättikorkeassa tangossa, jonka halkaisija on 170 cm. Kävin myös Haminan mursun muistomerkillä. Kiveen oli kaiverrettu mursu. Surullisia ajatuksia kirkasti solmuun vääntynyt mattoteline, jonka mursu oli raivoissaan murskannut.

Kirjoittaja on keuruulainen kirjailija ja mummo.

Tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos