Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kaksi Suomea

Emme ole itse perustaneet/nimenneet omaa pääkaupunkiamme. Turusta päätti ruotsalainen ja Helsingistä venäläinen. Helsinki on kaukana muusta Suomesta. Siksi siitä on tullut valtio valtiossa. Keskemmällä maata oleva pääkaupunki säteilisi elinvoimaa laajemmalle alalle.  Ei ole muista kaupungeista ”herrojen kaupungin” haastajaksi. Viipurista olisi – väitän – jos asiat olisivat menneet toisin silloin . Tallinnan tunnelilla syntyisi se lopullinen Helsingin eriytyminen.  Pääkaupunki seutunsa kanssa imee lähes kaiken ja suurin osa rahasta pyörii pääcitymme bulevardien varrella. Pääministerimmekin hehkutti uutta Suomeen perustettavaa yliopistollista huippuyksikköä.  Niin, että ihanko oli mahdollisuus muuallekin sen tulla? Tuskin. Vaan sehän tulee Helsinki-Suomeen. Muu Suomi on nyt alennusmyynnissä. Olemme eräällä tavalla Helsingin panttivankeja. Helsinki-Suomi väittää elättävänsä muuta Suomea, siis sitä toista. Hetkinen. Ei tarvitsisi noin väittää, jos siellä suhtauduttaisi suopeasti vaikka eri virastojen siirtoon.  Ruotsissa suopeutta riittää, mutta eihän sitä nyt mallia sieltä voi ottaa. Mikä on se pihti, jolla Helsinki pitää asujistaan kiinni? Kun sinne kerran menet, et pois pääse, tai siis et halua päästä pois.  No joo, ehkä kärjistän hieman, mutta tässä työ- plus asuntomatematiikassa ei taida ratkaisua löytyä, katsoo sitä liikettä kumpaan suuntaan tahansa. Kasautumista siis tapahtuu ihan ilman maahanmuuton peikkoakin. Kaupungistuminen on tätä päivää ja tulevaisuutta, mutta kun se se tapahtuu voimallisesti lähes yhdessä suunnassa, niin se on tuhoisaa. Olen ”huvikseni” lähes itkun kanssa katsellut myytävien asuntojen/talojen määriä ympäri  sen toisen Suomen. Eikä se hyvältä näytä. Mutta jokaisessa talossa on kuitenkin ”kunniallinen” kiinteistövero! Tämän veron keksijälle en kyllä noobelia suosittelisi. Varsinainen verojen pahis. Kiinteistövero pitäisi määräytyä vakuusarvon mukaan. Vakuusarvohan on helppo selvittää, kun kysyy pankinjohtajalta, jotta paljonko pankki lainoittaa talon mahdollista ostajaa , kun talo on vakuutena.  Varmasti prosenttiluku on täällä jotakin ihan muuta, kuin siellä Helsinki-Suomessa. Tuossa Multian Keuruun välillä ajellessa ihmettelin, mitä lappusia siellä täällä tienvarrella oli. Pysähdyinpä yhtä lukemaan ja siinähän kerrottiin, että Keuruu suorittaa rakennusten mittauksia. Mittauksia! Siis ettäkö epäilyä jos vaikka joku jotakin verotettavaksi kuuluvaa rakennusta piilottelisi. Onko tämä todella totta? Oikein nähdään vaivaa katsastaa maaseudun pytingit, joiden omistajat nyt ei muutenkaan kiiteistöverosta paljon hyötyä saa. Saattaapi mennä tuokin mittaus harakoille, jos huhu pitää paikkansa. Huhu siitä, että maaseudun kiinteistöille hallitus suunnittelisi kiinteistöveron huojennuksia tai peräti poistoja taantuvilla alueilla. Nähtäväksi jää, millä mittarilla taantuma mitataan, jos huhu olisikin totta. Sitten se kysymys: Miten kunnat korvaavat mahdollisesti rakennuksilta alennetun/poistetun kiinteistöveron? Vastaus: No tietysti kiinteistöverolla, joka sitten kohdistuisi muuhun, kuin rakennuksiin. Lisäkysymys: Niin siis minkähän omaisuuden arvo on ollut nousussa jo vuosia ja josta omaisuudesta sijoittajat – vakuutusyhtiöt etunenässä – maksavat yli tuottoarvojen? Tätä omaisuutta riittää joka pitäjässä vaikka kiinteistöverotettavaksi. Sitten se viimeinen kysymys: Paljonkohan tästä mainitusta omaisuudesta saadaan todella sen paikallisen kunnan hyödyksi – nyt? Saattaapi olla niin, että se Helsinki-Suomi saa tästä omaisuudesta  suurimman tai ainakin erittäin suuren hyödyn – nyt. ”Että sellaista peliä”, sanoi entinen henkilö, kun paikallista potkupalloa katseli.