Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Oliko pientä kelloa edes olemassa?

Jotkut väittävät, että tarina Lapinsalmeen upotetusta Vähäkirkon pienemmästä kellosta ei pidä paikkaansa. Väitteen mukaan kelloa ei koskaan ollutkaan, tai sitten kello löydettiin kaikessa hiljaisuudessa jo silloin tarinan syntyaikoina. Nyt kuitenkin on niin, että keuruulaiset herrasmiehet uskovat kellotarinaan, haluavat uskoa siihen sen verran, että saivat siitä hyvän syyn vetää läpi hieno perinneprojekti, uuden kellotapulin pystytys. Mutta, jos projektin taustatarina onkin epätosi, niin mitä perinnettä herrasmiehet sitten kunnioittavat? He kunnioittavat hyvän tarinan perinnettä, tarinan, joka kumpuaa kotiseuturakkaudesta ja -ylpeydestä. Tuota intuitiota seuraten uutterat miehet tulivat luoneeksi tarinalle konkreettisen muiston, uuden kellotapulin. Voiko tarina siis olla kokonaan epätosi tai olematon, kun kerran sen voimalla on pystytetty jo iso muistomerkkikin, juhlineen kaikkineen? Tarina on tosi, niin kuin tarinan kuuluu ollakin. Se on aivan sama, onko se kello salmen pohjassa vaiei. Herpmannin poikien rakkaus kotiseutua kohtaan poiki niin pitkän muiston ja tarinan, että liikuttaa meitä vielä nykyäänkin. Samanlaista vaikuttavuutta on vaikea kuvitella syntyvän mistään itsekkäästä syystä. Aate ja rakkaus loistavat kirkkaimmin. Herpmannin pojat ovat se kello, joka menneisyydestä meille soi, muistutaen, että Vaeltaja ole valmis, kuntoasi kerran kysytään .   Katso videodokumentti: