Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Keuruun seurakunta: Metsiä hoidetaan pitkäjänteisesti ja vastuullisesti

Keuruun seurakunnalla on ollut metsää 1600-luvulta alkaen. Seurakunnan metsiä on hoidettu pitkäjänteisesti ja vastuullisesti viidellä vuosisadalla ja kahdella vuosituhannella. Ammoisina aikoina metsällä oli arvoa lähinnä poltto- ja rakennuspuun tuottajana. 1700-luvulla tervanpoltto yleistyi ja siten metsien arvostus kohosi, seuraavalla vuosisadalla alkoi ilmestyä sahalaitoksia. 1860-luvulla Keuruun Mäntänkoskeen rakennettiin Suomen kolmas puuhiomo. Puun teollisen käytön myötä metsien taloudellinen arvo on kohonnut nykyisiin mittaluokkiin. Keuruun seurakunnan metsiä hoiti jo toistasataa vuotta sitten metsänhoitaja, suunnitelmallisuus on siten ollut leimaava piirre seurakuntamme metsäymmärryksessä jo pitkän aikaa. Viimeisten vuosikymmenten aikana kiinteistöpäällikkö tai talouspäällikkö ovat olleet metsäammattilaisia. Kuluvan vuoden alusta alkaen seurakunnan metsäoperoinnista on vastannut Metsä Group, Hermanni Kivi-Mannila on nimetty asiakasvastaavamme. ”Seurakunnan metsiä on hoidettu pitkäjänteisesti ja vastuullisesti viidellä vuosisadalla ja kahdella vuosituhannella.” Metsällä on meille suomalaisille monta tärkeää merkitystä; kirkkonakin metsä toimii. Keuruun seurakunnan taloudelle metsätulolla on poikkeuksellisen suuri merkitys, koronakurimuksessa varsinkin. Metsä on niitä harvoja raaka-ainevarantoja, joita kansallemme on suotu. Toinen tärkeä suomalainen selviytymisresurssi on koulutettu kansa. Puupohjaiset innovaatiot avaavat lupaavia näkymiä. Metsäteollisuus ja työllisyys tarvitsee toimivaa ja vastuullista metsätaloutta. Metsien käyttö tarjoaa työpaikkoja ja työllistää myös seurakuntalaisia. Tarvitaan urakoitsijoita, metsureita, raivaajia, istuttajia ynnä muita. Ilmastonmuutos ja monimuotoisuuden turvaaminen on vakavasti olettava uhka. Alkuvaiheessa suomalaiset metsät kasvavat entistä nopeammin lämmenneessä ilmanalassa. Myöhemmin me kaikki olemme entistä suuremmassa pulassa. Hiilidioksidipäästöjen suitsiminen alkaa elämäntapamme kriittisestä tarkastelusta. Myös kirkon piirissä tätä tehdään. Päästöjen vähentämisen lisäksi hiilen sitominen on tärkeää. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna seurakuntamme toiminta on jo nyt hiilineutraalia. Keuruun seurakunnalla on metsää suojeltuna enemmän kuin metsänomistajilla keskimäärin. Suomen metsissä ja niin myös seurakuntamme metsissä on enemmän puuta kuin koskaan historiamme aikana, kiitos pitkäjänteisen metsienhoidon. Kasvava puu sitoo hiilidioksidia, rakennuspuuksi käytetty puu säilyttää hiilensä, lahoavasta puusta vapautuu hiiltä ilmakehään siinä mitä poltossakin. Koipimäen vanha kuusikko on tyypillistä Keurusseudun päätehakkuukypsää talousmetsää; sahatukkia. Jollei sitä aikanaan korjata, se sortuu myrskyn, lahon, tuhohyönteisten tai tykkylumen runtelemana. Lahopuutakin toki luonnossa tarvitaan, mutta sitä löytyy esimerkiksi seurakuntamme luonnonsuojelualueilta, reilun sadan hehtaarin alalta ja muualtakin. Kannattaa samoilla Ilovuoren tai Kiviniemen aarnimetsissä, siellä voi seurata miten puuta lakoaa ja lahoaa. Seurakunta rauhoitti Kiviniemen ja Kivisaaren omin kustannuksin jo 50-luvulla. Seurakunnalla on paljon muitakin arvokkaita ja käytännössä ”suojeltuja” vanhoja metsiä. Hienoimpina kohteina voisin mainita vaikkapa Keurusselän saaret Kyöstää, Lamposaari ja Kekkonen (Källi onkin jo Naturassa). Saarissa pesii harvinaisia lintuja, ja metsä on aivan luonnontilaista. Lamposta löytyvät mahtavat männyt, jotka ovat seuranneet elämänmuotoamme seurakuntamme olemassaolon ajan. Esimerkiksi Kivelässä, Keuruun keskustassa on kallioalueita, joita emme ole aikoneet voimakkaasti hyödyntää, koska niillä on tärkeää virkistyskäyttöä. Puistoasento on se metsämiesten termi, joka sopii virkistysalueille. Pihlajaveden eräpolkuverkostoa ollaan vahvistamassa, seurakuntakin on mukana, sekä mahdollistajana että käyttäjänä. Koipimäen alueella ei ole tällaista polkuverkostoa. Hakkuualueelle ollaan jättämässä eräs alue koskemattomaksi, koska siihen suunnitellaan puronvarsien monimuotoisuuden tutkimuskohdetta. Suomalainen sydän lepää metsässä, itse en elä juuri päivääkään, ettenkö liikkuisi metsässä tai vesillä. Ihailen vanhoja puita, ne puhuvat, mutta silti kaunein metsäni on kohisten kasvava jämäkkä taimikko, joka myös puhuu. Vanha metsä puhuu historian havinaa, nuori metsä tulevaisuuden ja toivon kieltä. Keuruun seurakunnan suojelemat maa-alueet: 1. Kiviniemi, Natura-2000, Keuruu: Kiviniemi, Kivisaari, Jänissaari, Källi 22 hehtaaria. 2. Erämaakirkko, Pihlajavesi: kirkon ympäristö 3 hehtaaria. 3. Sillantaus, Natura-2000, Pihlajavesi: osa Sillantauksen tilasta 1 hehtaaria. 4. Liesjärvi, Natura-2000, Pikku-Kuolemainen lampi, osa Ojamaan tilasta 1 hehtaaria. 5. Ketveleen, kannas Keuruu: Ketveleen kannas 5 hehtaaria. 6. Mämmijoki, Natura-2000, Pihlajavesi: Mämmijoki 4 hehtaaria. 7. Metso, Ilovuori-Mäntymäki, Keuruu: Ilovuori, Mäntymäki 71 hehtaaria. 8. Murronkivi, Keuruu: Kivelä. Yhteensä 107 hehtaaria. Lisäksi vielä Metsälain 10 pykälän kohteet 18 hehtaaria ja muut arvokkaat elinympäristöt 31 hehtaaria. Ossi Poikonen Keuruun kirkkoherra