Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Joonas-valaan muistavat monet – Suur-Keuruun vaiheet paperilehdestä digiaikaan tulivat tutuksi Kahvia ja kohtaamisia -tapahtumassa

– Sydämessä oikein läikähtää, kun paikallislehdessä julkaistaan välillä vanhojakin juttuja, kuten Aino Hokkasen muistelu Suur-Keuruun viime numerossa. Hokkanen asui saman tien varressa kuin mekin. Tuttu oli tuokin tässä tilaisuudessa esitetty uutinen ja valokuva jättiläisvalas Joonaksesta rautatieasemalla vuodelta 1959. Muistan tapauksen hyvin ja olimme itsekin sitä katsomassa, kertoivat keuruulaiset Sirpa Kantola ja Heli Kataja-aho Keuruun Kimaran kahvipöydässä perjantaina Kahvia ja kohtaamisia -tapahtumassa, jossa aiheena oli Suur-Keuruun historia ja nykypäivä ja lehden paikallinen uutistyö jo 70 vuoden ajalta. Myös keuruulaisille Kerttu Aaltiolle ja Raili Ackmanille Joonas-valas oli tuttu juttu. – Sisarenpoika Jukka Harjula oli silloin lapsi ja kävi sen sisälläkin. Sisukset oli valaalta otettu pois. Kyseessä taisi olla norjalainen ryhävalas, jota kuljetettiin pitkin Suomea näytteillä, Aaltio ja Ackman muistelivat. Mieleen jääneitä juttuja Lukijoiden mieleen oli jäänyt monenlaisia, isompia ja pienempiä uutisia vuosien varrelta. Rakennuttajan lehti-ilmoitus Suur-Keuruussa Keuruulle valmistuvasta uudesta rivitalosta sai yhden panemaan käytäntöön jo pitempään kypsytellyn päätöksen muuttaa takaisin kotipitäjään maailmalta, jonne työt olivat vieneet vuosikymmeniksi. Toinen muistaa kevään etenemisestä kertoneen jutun, että Lihjamon talossa alkoi lannan ajo. Juttua oli tehty kotikylässä sijaitsevasta talosta ja siksi se jäi mieleenkin niin hyvin. Lehti luetaan kannesta kanteen Kaikki haastateltavat kertoivat lukevansa Suur-Keuruun kannesta kanteen. – Suur-Keuruu on tärkeä lehti. Jos vaikka aamuyöllä sattuu heräämään, eikä uni tule, pitää heti mennä katsomaan, joko lehti olisi tullut ja pääsisi sen lukemaan, kuvailivat Aaltio ja Ackman. Suur-Keuruun matkaa paperilehdestä digiaikaan esitteli päätoimittaja Eija Ruoho vuosikymmenten varrelta koottujen lehtikuvien, leikkeiden ja ilmoitusten avulla. Myös keskustelua virisi muistoista ja lehdenteon ajankohtaisista kuulumisista. Suur-Keuruun entinen päätoimittaja Erkki Ihanainen kyseli Ruoholta, uskooko tämä painetun lehden katoavan maailmasta vuoteen 2043 mennessä, kuten Princetonin yliopiston tutkimuksessa oli päätelty. –  Maailman maat ja niiden lehdistöt ovat niin erilaisia, että ei printtilehti vielä silloin katoa. Suomessa taas viimeisenä katoaa paikallislehti, sillä mainostajatkin haluavat ilmoituksensa usein juuri paperilehteen, kuvaili Ruoho paikallislehtien vankkaa asemaa.