Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Toimitus on lukenut: Aurelio Zenin mysteerit alkavat Rottakuninkaalla

Miten brittidekkaristi onnistuu tekemään italialaisen kattauksen? Michael Dibdin (1947–2007) otti haasteen vastaan ja selvisi niin hyvin, että sai Rottakuninkaastaan Kultaisen tikarin. Dibdin opetti Perugian yliopistossa 1980-luvun alkuvuosina. Kun pestiä ei neljän vuoden päästä enää jatkettu, hän palasi työttömänä kotimaahansa, ja niin Aurelio Zenin etsivähahmo alkoi muotoutua. The Guardianin vuonna 2003 tekemässä videohaastattelussa Dibdin kertoo , että hän sijoitti Rottakuninkaan tapahtumat Perugiaan osittain siksi, että töiden päättyminen yliopistolla harmitti häntä. Jos nyt ei ihan kostoksi, niin ainakin pieneksi pistimeksi Italian-vuosina kokemistaan epäkohdista Dibdin käynnisti kirjoitustyönsä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Rottakuningas lähtee liikkeelle vallan huipulta, mistäpä muualta. Mahtavan italialaisen teollisuussuvun päämies Ruggiero Miletti on kadonnut jäljettömiin muutama kuukausi aiemmin, ja hänet on löydettävä. Commendatore Antonio Crepi Perugiasta soittaa senaattori Gianpiero Rossille Roomaan ja pyytää saada tapausta selvittämään miehen Italian poliisimaailman huipulta. Alkunäytöksen edetessä puhelimet käyvät kuumina organisaatioketjussa yhä alemmalla tasolla, kunnes päädytään mainitsemaan niin alhainen nimi, että sitä ei ole soveliasta lausua ääneen. – No, luulin, ettei sitä tyyppiä mielellään käytetä. – Jätän kaiken teidän hoidettavaksi. Järjestäkää Zen ja tarvittavat paperit toimistooni tunnin kuluessa. Näyttämö on valmis, ja tarina voi alkaa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Italialaisen hallintokoneiston tehottomuuden kuvaus on yksi Dibdinin keinoista luoda tarinaan sekä suvantovaiheita että huumoria. Hallinto on kuin oma persoonansa, joka toistaa itseään kohtauksesta toiseen. Tapahtumakuvaukset ovat paikoin synkkiä, mutta Zenin luoviminen byrokratian rattaissa osaa myös huvittaa. On lukijoiden ansiota, että Rottakuninkaalle tuli jatkoa, sillä alun perin Dibdin oli suunnitellut sen yksittäiseksi romaaniksi. Kun yleisöltä tuli toiveita uusista Zen-mysteereistä, Dibdinin innostui jatkamaan etsivänsä elämää. Jatko-osia ilmestyikin parin vuoden välein 2000-luvulla. Henkilönä Zen kehittyy tarina tarinalta. Osaltaan siihen vaikuttaa se, että Zenin asemapaikka vaihtuu joka teoksessa. Dibdin löytää Zenistä joka kertomuksessa jotain ennen lausumatonta, ja Italiassa kun ollaan, myös naiset tuppaavat sekoittamaan Zenin elämää. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Jonkinlaisia heijastumia Zenin persoonasta voitaneen nähdä Andrea Camillerin (1925–2019) luomassa komisario Salvo Montalbanon hahmossa. Luca Zingarettin tähdittämä ja Sisiliaan sijoittuva televisiosarja on pyörinyt Suomessakin. Camillerin ensimmäinen Montalbano-tarina, La forma dell’acqua , ilmestyi vuonna 1994 vain muutama vuosi Dibdinin Rottakuninkaan jälkeen. Teos on suomennettu nimellä Veden muoto vuonna 2003. Myös Camillerin teoksissa sekoittuvat tummat ja kepeät sävyt. Siitä, tunsivatko kirjailijat toisensa tai lukivatko he toistensa teoksia, ei löydy virallisia todisteita. Suomeksi Aurelio Zenin kertomuksia on julkaistu 8 eikä välttämättä samassa järjestyksessä kuin ne ovat ilmestyneet Britanniassa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kenties tekijän kuolema vain 60-vuotiaana on vaikuttanut siihen, ettei 3 viimeistä teosta enää ole lähdetty suomentamaan. Se on harmi, sillä Aurelio Zenistä lukisi mielellään kaiken. Suomentamatta jääneiden teosten kohtalo Suomessa näyttää kolkolta. Suomalaisen kustantajan verkkosivulla D-kirjaimen kohdalla Dibdinin nimestä ei enää löydy merkintää. Michael Dibdin vieraili Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1995, jolloin Kuollut laguuni ilmestyi. Vuonna 2002 hän osallistui Suomen dekkariseuran järjestämään NordKrim 2002 -dekkariseminaariin Karkkilassa.