Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Kärkäs Kärkkäiseksi ja Pöksyläiseksi

Kun meille ihmisille kertyy ikää, hyvin usein alkaa kiinnostaa sukujuurien tutkiminen. Eräskin tuttuni teki sitä niin pitkälle, kunnes löytyi Upsalan yliopistosta kuningas Kustaa III:n murhaaja. Nuorin veljeni Seppo on tutkinut sukuamme noin 10 vuotta. Hän aloitti siitä, kun Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa Vaasa julisti 1520-luvulla erämaat kuninkaan ja kruunun omiksi ja kehotti suomalaisia asuttamaan nämä alueet. 1530-luvulla läksi Pietari Kärkäs perheineen Pälkäneeltä ja asettui nykyisen Konneveden Kärkkäälän kylään. Tarinan mukaan hän haki kuninkaalta kiinnekirjat noin 2 000 hehtaarin maa-alueeseen. Kuningas kysyi, miksi mies niin paljon maata haluaa, Ukko-Kärkkäinen vastasi: ”Minulla on seihtemän poikaa ja poikki penkin maakoovat, niin ahasta on, kyllä moata tarvihtovat.” Meitä Kärkkäisiä ovat sukututkijat löytäneet Suomesta noin 7 400. Ylivoimaisesti suurin joukko on harrastanut maataloutta niin Savossa, kuin Pohjois-Karjalassa jopa Kurkijoen ja Jääsken alueella itärajan takana. Kiuruvedellä sanotaan, että siellä on Kärkkäisiä enemmän kuin oikeinta immeisiä. ”Minulla on seihtemän poikaa ja poikki penkin maakoovat, niin ahasta on.” Yksi sukuhaara sai Konnevedellä talon nimen mukaan sukunimekseen Pietiläinen. Kiuruvedellä taas jo 1600-luvun lopulla oli useita Olli Kärkkäisiä , ja niin kirkkoherra muutti yhden nimeksi Olli Pöksyläinen . Hänellä oli kuulema nahkaiset, löksöttävat housut ja hän myös asui pienessä pöksässä. Meidän itse kunkin suvuista etsitään merkkihenkilöitä. Akateemikko Yrjö Väisälän ja jalkapalloilija Jari Litmasen sukujuuret johtavat Kiuruveden Kärkkäisiin. Myös taidemaalari Juho Rissanen , kapellimestari Paavo Berglund , Kata Kärkkäinen , Vesa-Matti Loiri ja Repe Helismaa kuuluvat sukuun. Veljeni 330-sivuisen selvityksen mukaan meidän veljessarjan isän isän isä Aapeli muutti tarinan mukaan ”rekvetovarsalla” perheineen Konneveden Kärkkäälästä Rautalammin Sahalan kartanon torppariksi 1830-luvulla. Isäni ja isoisäni tekivät vielä ”polettia” kartanon pelloilla. Vuonna 1951 perustettu sukuseura kokousti Kiuruvedellä heinäkuun lopulla. Hauska ratkaisu, kun meidän neljän elossa olevan veljessarjan nuorin, Seppo Kärkkäinen, valittiin suvun vanhimmaksi eli sukuhallituksen puheenjohtajaksi. Kirjoittaja on eläkkeelle jäänyt kaupunginjohtaja.