Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Onko kaupungin talous kuralla?

Meillä kaupunkilaisilla on jatkuvasti toiveita tai tarpeita. Pitäisi rakentaa, korjata tai uusia jotakin. Hankkeita perustellaan toiminnan tehostumisella, viihtyvyydellä tai turvallisuudella. Kun joudutaan toteamaan, että näihin ideoihin ei nyt ole rahaa, niin vastakommentti tähän on lähes aina, että kaupungin talous on kuralla. Kaupungin taloutta voi tarkastella tilinpäätöksen valossa. Kokonaismenot ovat noin 80,1 miljoonaan euroa. Nämä on katettava toimintatuotoilla ja verotuloilla. Toimintatulot kasvoivat noin 3,5 prosenttia ja kulut 2,6 prosenttia, verotulot kasvoivat 1,4 prosenttia. Kunnallisvero tuotti 3 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, mutta yhteisövero ja kiinteistövero tippuivat. Verotulot Keuruulla ovat noin 34,3 miljoonaa ja valtion osuudet 27,3 miljoonaa. Vuoden 2018 tilinpäätöksessä ylijäämää kertyi runsaat satatuhatta euroa ja vuosien mittaan on kertynyt taseeseen ylijäämää yli 9 miljoonaa. Velkaa lyhennettiin 1.3 miljoonaa. Velkaantuminen on onnistuttu taittamaan, vaikka se riski vielä onkin. Korot ovat nyt alhaalla. Reaalikorko oli noin 0,06 prosenttia. Suomen Pankin mukaan lähiaikoina korot ovat matalat, joten lainariski ei ole realisoitumassa. Tosin talousennusteet eivät aina ole toteutuneet. ”Talous on tasapainossa, mutta valintoja on jatkuvasti tehtävä.” Joitakin esimerkkejä mihin rahaa on käytetty. Ikääntyneiden palveluihin meni noin 651 euroa asukasta kohden. Keski-Suomessa vastaavaluku oli 505 ja koko maassa 442 euroa. Olemme satsanneet tähän ja laatukin on ollut kohdallaan. Hyvä hoito on huono bisnes, kuten on tullut esille. Liikuntaan ja ulkoiluun panostamme enemmän kuin koko maassa ja Keski- Suomessa, Keuruulla 130, koko maassa 104 euroa asukasta kohden. Kaupungin kulttuurimenot olivat noin 102 euroa ja vähemmän kuin koko maassa, mutta suunnilleen muun Keski-Suomen tasoa, mutta esimerkiksi Mänttä, joka tunnetaan kautta maailman taidekaupunkina, satsaa kulttuuriin vain 82 euroa asukasta kohden, eli siis selvästi vähemmän kuin Keuruu. Kaupungin ulkoinen imago muodostuu siis monista muitakin rahoittajista kuin kaupungin toimista, onneksi. Kaupungin talous on nyt tasapainossa, mutta vaatii kaupungin johdolta jatkuvaa tarkkuutta. Tässä he ovat viime vuosina onnistuneetkin varsin hyvin. Kirjoittaja on Keuruun kaupunginhallituksen puheenjohtaja.