Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Jarkko Salomaalle neljä mitalia pohjoismaisen metsästysammunnan mestaruuskilpailuista

Keuruulainen Myrränvaaran Mäiske ry:tä edustava Jarkko Salomaa menestyi pohjoismaisen metsästysammunnan mestaruuskilpailuissa Ruotsissa elokuun alussa. Kotiin tuomisina oli neljä mitalia: hopeaa open- ja yleisestä sarjasta, kultaa compakista sekä joukkuekilpailusta. Neljän lajin maksimipisteiden ollessa 400 voittaja sai 384 ja Salomaa 382 pistettä. – Hävisin vain kahdella pisteellä. En itse laskenut ennen viimeistä kiekkoa, mikä tilanne on, Salomaa sanoo. Compakissa Salomaa ampui ainoana kaikki 25 kiekkoa rikki. Myös trapissa kaikki 25 kiekkoa hajosivat, kuten kymmenellä muullakin kilpailijalla. Salomaan sijoitus oli trapissa lopulta kuudes. Suomi otti joukkuekisassa voiton Ruotsista pisteen erolla. Ero on pieni, kun kilpailun maksimipistemäärä on 4 000. Yleissarjassa kilpailuun pääsi 20 ampujaa yhdestä maasta. Suomen joukkueeseen ampujat valittiin kevään kestäneiden karsintojen kautta. – Keski-Suomessa tämä on aika hiljainen laji. Taidamme olla kaverin kanssa ainoat harrastajat. Kilpailuja kiertää Suomessa satakunta ampujaa, Salomaa sanoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Metsästäjän laji Jarkko Salomaa on harrastanut ammuntaa 10-vuotiaasta lähtien. Pohjoismaiseen metsästysammuntaan hänet tutustutti ystävä kolme vuotta sitten. – Ei siinä muuta tarvittu, kun otin kiväärin ja haulikon kaapista ja lähdin ampumaan. Sen kummempaa valmennusta tähän en ole saanut, hän sanoo. Pohjoismaisesta metsästysammunnasta tuli Salomaan laji, koska se tukee metsästysharrastusta. Ammunta on samaan aikaan harrastus ja työ Salomaalle, joka työskentelee aseliikkeen osaomistajana Jämsässä. – Jokainen compak-rata tukee todellisessa metsästystilanteessa toimimista. Kilpailussa myös käytetään metsästyksellisiä varusteita ja esimerkiksi ampujantakki on kielletty, hän sanoo. Metsästysammunnassa Salomaan mielestä ampujan tärkein ominaisuus on hyvät hermot. – Hermot täytyy hallita ja keskittyä, koska rata on joka kerran erilainen. Kilpailussa selän takana on 150 ihmistä höpöttämässä, se on aivan eri asia kuin kotiradalla omassa rauhassa ampuminen, hän sanoo. Neljän lajin kilpailu Pohjoismaisessa metsästysammunnassa kilpaillaan neljässä lajissa. Haulikolla ammutaan trap- ja compak-kilpailut. Compakissa kilpailija etenee radalla ampumapaikalta toiselle, ja yrittää osua savikiekkoihin, joita radalla olevat lingot heittävät. – Erityisesti compak-rata tukee metsästystä hyvin. Kiekot markkeeraavat hyvin lintuja ja jäniksiä, Salomaa sanoo. Haulikkolajit ovat Salomaan suosikkeja. – Ne ovat vaistolajeja. Kiväärihommiin ei minulla ole niin hermoja, koska niissä pitäisi jaksaa hieroa asento kohdilleen, hän sanoo. Kiväärilajeina on hirvi- ja metsäkaurisradat. Hirviradalla ammutaan juoksevaan hirvikuvioon kymmenen laukausta 100 metristä. Kaurisradalla eläintauluihin ammutaan yleensä 100 merin etäisyydeltä makuulta, polvi- tai istuma-asennosta ja seisten. Pohjoismaista metsästysammuntaa harrastetaan pohjoismaissa, ja se on muunneltu eurooppalaisesta metsästysammunnasta. Ero lajien välillä on eläimissä. – Pohjoismaisessa versiossa ammutaan hirvi- ja kauriskuvia. Eurooppalaisessa taas ammutaan neljään eläintauluun, kuten esimerkiksi liikkuvaan villisikatauluun, Salomaa kertoo. Ensi vuonna pohjoismaisen metsästysammunnan mestaruuskilpailut kilpaillaan Suomessa.