Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Raija Sulkavalle Runon ruusu merkittävästä työstä Haapamäen vanhan yhteiskoulun historian tallentamiseksi

Luonnontieteiden kandidaatti Raija Sulkava sai Runon ruusu -huomionosoituksen pitkäaikaisesta ja monipuolisesta työstään Keuruun ja Multian seudun perinnekulttuurin ja taidetoiminnan hyväksi. Erityisesti Sulkava on ansioitunut Haapamäen vanhan yhteiskoulun historian tallentamisessa. Tunnustus jaettiin sunnuntaina 18. elokuuta Kimarassa Korpirastas -tilaisuudessa. Einari Vuorelan seura on palkinnut ansioituneita Keurusseudun kulttuuritoimijoita vuodesta 2001. Tunnustus voidaan myöntää yksityisestä tai julkisesta toiminnasta luovan tai esittävän taiteen alueilla, kuten kirjallisuuden, musiikin, näyttämö- ja kuvataiteen sekä yleisesti kulttuurin ammatillisen tai harrastustoiminnan parissa. –Tunnustus ei edellytä jäsenyyttä eikä toimintaa Einari Vuorelan seurassa. Muistoksi tästä merkittävästä työstä annamme ruusun ja kunniakirjan lisäksi valkoisen Einari -lippalakin, kertoo seuran puheenjohtaja Orvokki Vääriskoski . Sulkava on parikymmenvuotisen hallitusvastuunsa aikana Haapamäen Yhteiskoulun Perinneyhdistyksessä koonnut merkittävän määrän Wanhaksi kutsutun koulun esineistöä ja historiallista aineistoa. –Hän on luonut kopio- ja kuvakansioita koulun entisten oppilaiden ja vieraiden kommentoitavaksi. Koulun historiikkien ja toimikuntien, kokousten ja teinikunnan pöytäkirjojen tutkiminen on antanut aiheita hänen neljään julkaisuunsa, Vääriskoski taustoittaa. –Sulkavan kynästä ovat lähtöisin lukuisat kavalkadi- ja kuvaelmatekstit koulun merkkivuosien tilaisuuksiin. Niissä hän on käsitellyt sujuvasti urheiluteemoja ja koulun runoilijoiden tuotantoa. Sulkavan ansiota on, että luokkakokouksissa ja vuosijuhlissa ovat esiintyneet kaiken ikäiset sukupolvet. Monet yhdistykset ja kulttuuritoimijat ovat toimineet Wanhassa Sulkavan aloitteesta. Näyttelyitä ovat voineet järjestää Perinneyhdistyksen lisäksi Keuruun museo ja useat taiteilijaryhmät. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Haapamäen Martat, Keurusseudun Luonnonystävät, Haapamäen Pelimannit, Einari Vuorelan seura, Keuruun Taiteilijaseura ja Keurusseudun Kameraseura ovat monen muun toimijan sekä yksittäisten muusikoiden, taiteilijoiden ja tutkijoiden ohella löytäneet sijansa ja kantaneet erimuotoista kulttuuriperinnettä Haapamäen vanhalla yhteiskoululla. Sulkavan verkostot ovat laajat, Vääriskoski luettelee. Sulkava on syntynyt Pohjois-Pirkkalassa. Hän työskenteli biologian ja maantieteen lehtorina Haapamäen Yhteislyseossa sekä Haapamäen ja Keuruun yläasteilla yhteislehtoraatissa vuosina 1968–1995. –Työura ja kulttuurityöperintö limittyvät Sulkavan elämässä. Vuodesta 1975 saakka hän on tutkinut ja tallentanut Haapamäen vanhan yhteiskoulun historiaa, joka on saanut alkunsa 1907. Sulkavan ehdottomia ansioita on, että hän arkistoi lehtori Kalle Ritokankaan valokuva- ja negatiivikokoelman. Nyt se on saatu myös digitoitua. Kiitospuheenvuorossaan Sulkava kertoo, että on otettu saamastaan huomionosoituksesta. –En ole ajatellut tekemisiäni näin syvällisesti. Olen vain askarrellut eteeni tulleiden asioiden parissa. Tuntuu ihan hämmästyttävältä ja uskomattomalta, että minua muistetaan näin suurellisesti, Sulkava kiittelee. –Pöytäkirjoja olen nuuskinut ja lukenut läpi ja kirjoitellut muistiin niitä kohtia, mitkä ovat kiinnostavia. Tutkimuskohteeni on koko ajan ollut vanha yhteiskoulu, ja tutkimusaineiston lisäksi olen käyttänyt Suur-Keuruun ja kirjaston arkistoja. Lehtihän perustettiin 1949. Muistiinpanoista on syntynyt julkaisuja koulun historiasta, koulussa oppilaina olleista lotista ja kouluun ja kylään liittyvistä tapahtumista. Kaikki julkaisut on myyty koulun tapahtumissa, kovin laajaa jakelua niillä ei ole ollut. Eikä nykyään varmaan enää sellaisia saisi tehdäkään, kun mistään ei saisi mainita mitään. Mutta minä vain kirjasin historiaa niin kuin se oli dokumentoitu, Sulkava naurahtaa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Tilaisuuden juonsi Eine Joutsijoki. Runon ruusu -huomionosoituksen jakoivat Vääriskoski ja Matti Riihimäki . Viime vuonna Runon ruusulla muistettiin Keuruun kaupungin vapaa-aikasihteeriä Virva Aspia . Asp julisti Korpirastas-tilaisuudessa kaupungin puolesta Einari Vuorela -runopalkintovuoden alkaneeksi. Vuosi huipentuu 6. syyskuuta 2020, mutta sitä ennen, 6. kesäkuuta runopalkinnon saaja julkistetaan Annikin Runofestivaaleilla Tampereella. Einari Vuorela -runopalkinnosta kisaavat vuosien 2017–2019 aikana ilmestyneet suomenkieliset runoteokset. Palkintolautakuntaan kuuluvat puheenjohtaja Johanna Venho , kirjailija Teppo Kulmala sekä kirjailija, kriitikko Jukka Koskelainen . Venho on saanut Einari Vuorela -runopalkinnon vuonna 2008 ja Koskelainen vuonna 2000. Lue aiheesta 13. elokuuta 2019 julkaistu juttu: