Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Hauska sattuma: Vaissin henkilökunnasta viiden perheeseen on syntynyt tänä vuonna vauva

Sattui niin, että Riihossa kaalilaatikko- ja kaalikääryletuotteita valmistavan Vaissi Oy:n henkilökunnasta viiden perheeseen on syntynyt vauva tämän vuoden puolella. – Laskin, että vakituisesta henkilökunnasta on nyt 12 prosenttia äitiysvapaalla, toimitusjohtaja Maria Hanho sanoo. Riiholainen Maria Hanho on itse yksi äitiyslomalla olevista vaissilaisista. Kaalikääryleiden tuotannosta vauvoja on syntynyt keuruulaisen Jonna Puurusen , ähtäriläisen Emilia Ala-Vannesluoman ja kolholaisen Jarno Välinoron perheisiin. Kaikille heille on tänä vuonna syntynyt esikoinen. Keuruun Pihlajavedellä asuva laatu- ja tuotekehitysvastaava Kaisa Kuusimäki on äitiyslomalla kolmannen poikansa kanssa. Vaissin vauvat eivät ole tätä ennen kokoontuneet, ja nytkin joukosta puuttuu Välinoron tytär. Pieniä vieraita käy moni työntekijä kurkkaamassa, ja vauvat säihkyttävät silmillään ja kujertavat. Vauvakuumeen leviämisestäkin varoitellaan, mutta muutama väsyitku muistuttaa, että kuuluu sitä vauvan elämään muutakin kuin hymyä. Jonna Puurunen vie porukan kuopuksen, 4 kuukauden ikäisen Sofia Peltokankaan tutustumaan myös Vaissin tuotantotiloihin. Ihmetystä riittää, kun koneet hurisevat ja valkoisiin pukeutuneet äidin työkaverit kääntävät kaalinlehtiä kääryleiksi. Oman suojamyssynkin hän saa päähänsä, vaikka tukkaa ei paljon päässä kasvakaan. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Pienten äidit ovat kaikki äitiyslomalla, mutta Jarno Välinoro on töissä kuten ennenkin puolison hoitaessa 5 kuukauden ikäistä Aino -tytärtä kotona. – Onhan se pieni muutos elämään ollut, mutta hyvin on saanut yönsäkin nukuttua, hän sanoo. Vaissin vauvat eivät ole perhekerhoissa ja muissa vauvaharrastuksissa paljon käyneet, vaan elämän alkua on opeteltu lähinnä kodin rauhassa. Hyvin kaikilla on kuitenkin tiedossa, minkälaista toimintaa kunkin omalla paikkakunnalla on tarjolla: Ähtärissä on vauvakahvilaa ja iltakerhoakin. Kolhossa ei ole omaa vanhempainkerhoa, mutta Mänttä-Vilppulan puolelta sellainen löytyy. Keuruulla on seurakunnan perhekerhoja, ja iltakerhoakin kokeillaan tänä syksynä. – Esikoisen kanssa tuli käytyä perhekerhoissa, mutta toisen ja varsinkaan tämän kolmannen kanssa ei. Seuraa riittää hänelle kotonakin, Kaisa Kuusimäki sanoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Vauva on oma päätös Viime aikoina perhesuunnittelu on ollut paljon esillä julkisessa keskustelussa. On kehotettu vauvatalkoisiin ja toisaalta laskettu, kuinka paljon ilmastopäästöjä yksi uusi ihminen aiheuttaa. Keuruullakin on keskusteltu syntyvien vauvojen ja asukasmäärän laskusta sekä siitä, kuinka väestökadon voisi pysäyttää. Tänä vuonna Keuruulla syntynee 51 vauvaa. Viime vuonna vauvoja syntyi 70. Käyrä on ollut laskussa pitkään. Perheen perustamisesta on yht’äkkiä tullut monimutkainen asia. Vaissilaiset kuitenkin vakuuttavat, että ulkoa päin tulevat seikat eivät ole heidän suunnitelmiinsa vaikuttaneet. – Kyllä se on ollut täysin henkilökohtainen päätös, Jonna Puurunen sanoo, ja muut nyökkäilevät. Sekään ei aiheuttanut liiaksi päänvaivaa, miten työnantaja äitiyslomailmoitukseen suhtautuu. Raskaaksi tuleminen ja äitiyslomalle jääminen vaikuttavat niin työntekijän kuin työnantajan tulevaisuuteen, mutta ovat täysin normaalia elämää. – Vähän meinasin tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että olin juuri saanut koulutusta tuotannon työnjohtoasioihin. Lisäksi minulla oli niin paha raskauspahoinvointi alusta saakka, että poissaoloja tuli aika paljon, Emilia Ala-Vannesluoma sanoo. Maria Hanho tietää, että jokainen raskaus on erilainen, ja työnantajan on sopeuduttava tilanteeseen. –Vauva on aina ihana asia! Mutta totta kai se tuo haasteita, kun uusia työntekijöitä pitää rekrytoida ja kouluttaa. Vanhempainvapaan kesto ja sitä myötä sijaisen tarve voi vaihdella 10 kuukaudesta 2–3 vuoteen, Maria Hanho sanoo. Maria Hanho toivoo, että yhteiskunta tukisi yrityksiä vanhempainvapaiden kuluissa, sillä nyt naisvaltaisilla aloilla näitä kustannuksia syntyy enemmän kuin muualla. – Pitäisi olla yhteiskunnan asia hoitaa kulut, jotta naisen palkkaaminen ei olisi yrityksille peikko. Toisaalta meillä on ollut nyt muutosta havaittavissa, että yhä enemmän miehetkin pitävät vanhempainvapaita, Hanho sanoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Rauhallinen kasvupaikka Mikä sitten on saanut ainakin tämän joukon ajattelemaan, että tällä seudulla on hyvä olla ja perhekin perustaa? Peruspalveluiden, kuten terveydenhuollon ja koulujen, pysyminen riittävän lähellä on heidän mielestään välttämätöntä, jotta seutu houkuttaa lapsiperheitä ja saa heidät pysymään siellä. – Haapamäellä on rempattu koulut ja kirjasto. Päiväkotikin löytyy. Naisvoimistelijat järjestävät jumppaa ja kansalaisopisto kursseja. Ei täältä juuri tarvitse muualle lähteä. Keuruulla hoituu neuvolakäynnit ja vastaavat. Toivottavasti palvelut pysyvät lähellä, Hanho sanoo. Kaisa Kuusimäki arvostaa Keuruussa luonnonläheisyyttä. – Lapset tykkäävät kulkea metsässä ja syödä marjoja. Sellaiset elämykset jäisivät kaupungissa asuessa pois. Keuruulla on myös hyvä valikoima harrastusmahdollisuuksia, hän sanoo. Edellisen hallituksen päätös, joka antoi kunnille mahdollisuuden rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta, puhuttaa pienten äitejä. Varhaiskasvatuslain mukaan kunnat voivat rajata kokopäiväisen päivähoito-oikeuden vain niille perheille, joiden molemmat vanhemmat käyvät töissä tai opiskelevat. Keuruulla muissa tapauksissa päivähoitoon on oikeus korkeintaan 20 tunniksi viikossa. Nykyinen hallitus suunnittelee subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista. – Se vähän ihmetyttää, että Keuruu mainostaa itseään lapsiperheiden paratiisina, mutta silti päivähoito-oikeutta täällä rajoitettiin. En tiedä Keuruun lukuja, mutta toisella paikkakunnalla säästöjen sanottiin olevan 100 000 – 150 000 euroa. Se on aika pieni säästö, jos halutaan houkutella lapsiperheitä, Hanho sanoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Seudun vähenevä asukaslukuun ei ole äideilläkään vippaskonsteja. – Se on pienille paikkakunnille tärkeää, ettei palvelut ainakaan nykyisestä heikentyisi, Emilia Ala-Vannesluoma sanoo. Kouluverkostoa on jo Keuruulla tiivistetty, joten sitä toivotaan, että nykyiset lähikoulut olisivat Vaissin vauvojenkin koulutien alkaessa paikoillaan. – Haapamäelle olisi ollut kuolinisku, jos koulua ei olisi remontoitu vaan päätetty sulkea. Tänne on viime aikoina syntynyt lapsia ja muuttanut lapsiperheitä, Hanho sanoo. Pihlajavedellä sen sijaan koulusta on huoli, ja moni toivoo, että lähikoulu säilyisi. –Pihlajavedellä oppilaaksiottoaluetta halutaan laajentaa, jotta kouluun riittää oppilaita, Kuusimäki sanoo. Keuruun kaupunki teki keväällä selvitystä oppilaaksiottoalueen laajentamisesta, mutta alue päätettiin pitää ennallaan. Kenelläkään vaissilaisista ei ole hinkua suurempien kaupunkien humuun, vaan oma kotipaikkakunta on juuri hyvä pienokaistenkin kasvaa. – Täällä on rauhallisempaa, Puurunen sanoo. Maaseudulla etäisyydet ovat pitkiä ja oma auto välttämätön, mutta paikasta toiseen kulkemiseen ei silti mene paljon aikaa. – Minulla on ystäviä pääkaupunkiseudulla, joilla saattaa olla päiväkoti vieressä, mutta oma lapsi ei ole saanut sieltä paikkaa. Siellä pitää miettiä ruuhka-ajat, ja aikaa voi mennä 40–60 minuuttia yhteen hakumatkaan. Minä ajan päiväkodille kymmenessä minuutissa, Hanho sanoo. Maria Hanho pitää tärkeänä myös junayhteyttä Keuruulta ja Haapamäeltä. – Helsinkiin pääsee junalla 3,5 tunnissa. Olisi hyvä, että junayhteys säilyisi, hän sanoo. Vauva on ennen kaikkea perheelleen iso ilonaihe, mutta uusi elämä saa ajattelemaan myös seudun tulevaisuutta. – Paikkakunnan kannalta jokainen vauva on hyvä asia, Maria Hanho sanoo.