Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Pihlajaveden erämaakirkon vaivaispojan restaurointi alkaa – Xamk: Kaveria on käyty ihailemassa Aasiasta asti

Keuruun seurakunta teki viime syksynä selvityksen Keski-Suomen museon ja Museoviraston kanssa vaivaispojan vaurioista ja restaurointimahdollisuuksista. Sopimuskumppaniksi löytyi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu eli Xamk. –Vaivaispoika lähetettiin Xamkiin helmikuussa, ja siihen kohdistuvista konservointitoimenpiteistä on juuri valmistunut raportti. Konservointi suoritetaan opinnäytetyönä, ja vaivaisukon on määrä palautua Keuruulle ensi keväänä, Keuruun seurakunnasta todetaan. Restauroinnin artenomiopiskelija Anna Pihlainen kertoo, että vaivaisukko on toistaiseksi melko lailla samassa kunnossa kuin Keuruulta lähtiessäänkin. –Erona on vain se, että pää piti irrottaa, jotta päästiin tutkimaan sen rakennetta. Alkuperäinen rahakirstu on ilmeisesti vaihdettu, eikä silmiä heilauttaneesta mekanismista ole jälkiä. Keskustelemme tästä lähiaikoina, kun ryhdymme toimenpiteisiin. Voi olla, että mekanismia on mahdoton palauttaa, mutta katsotaan, mikä tilanne on. Pihlaisen mukaan tutkimuksissa on selvinnyt, että maalipinta sisältää paljon raskasmetalleja, jotka vaativat varovaisuutta. –Vaivaispojan yläpuolella olevaan taustaan on ilmeisesti maalattu kuva, kenties suojelusenkelistä tai Venäjän kaksipäisestä kotkasta. Sen voi nähdä eräänlaisesta rasvajäljestä, vaikka varsinaisia maalijäämiä siitä ei ole jäänyt. Xamkissa on pantu merkille vaivaispoikaan kohdistuva kiinnostus. Oppilaitokseen tehdään opastettuja vierailuja ulkomailta asti. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Vaivaispojasta on ehtinyt tulla hirveän suosittu turistikohde koulullamme, ja opettajat ovat ylpeitä näin arvokkaasta kohteesta. Ukko on todella koskettava ja sympaattinen kaveri, jota ovat käyneet ihailemassa niin aasialaiset pukumiehet kuin paikalliset lapsiperheet. Kaikki esineemme, myös vaivaispoika, pidetään tietysti lukkojen takana turvassa. Vierailijoista erityisen hauskaa on se, kun avaan laatikon, jossa säilytämme vaivaispojan irronneita kasvoja, Pihlainen kertoo. Konservointia valvoo Xamkissa restauroinnin koulutusvastaava Jari-Pekka Muotio. Pelastakaa vaivaisukot -yhdistyksen puheenjohtaja, professori Seppo Seitsalon mukaan vaivaisukkoperinne tunnetaan ainoastaan Suomessa. Esineet ovat korvaamattoman arvokkaita, ja vuonna 2013 niitä oli vielä jäljellä 145. Pihlajaveden vaivaispojan arvellaan valmistuneen 1800-luvun puolivälissä. Sen veistäjä on jäänyt tuntemattomaksi. Erämaakirkossa vieraili vuoden 2018 heinäkuun alkupuolella Mänttä-Vilppulan seudulta olevia nuoria, joita epäillään vaivaispojan rikkomisesta tarkoituksenaan viedä rahalipas. Rahat jäivät kuitenkin saamatta. Tapauksessa päästiin sovitteluratkaisuun.