Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Ihmisoikeustutkija taustoittaa syitä Syyrian sodalle

Englannissa ihmisoikeuksien maisterin tutkinnon opiskellut tietokirjailija ja toimittaja Saana-Maria Jokinen käsittelee kesäkuussa ilmestyneessä teoksessaan Ääniä sodasta. Syyrian tie vallankumouksesta suursotaan (Gaudeamus 2020) Bashar al-Assadin diktatuurihallintoa ja sen vaikutuksia tavallisten syyrialaisten elämään. Hämeenlinnassa asuvan Jokisen omat sukujuuret ulottuvat Tuomas Niilonpoika Mäntsään , ja hänen vanhempansa asuvat Keuruulla. Syyriaan hänen tiensä johti sattuman kautta. – Valmistumiseni jälkeen huomasin, että Suomen suurlähetystöihin eri puolille maailmaa haettiin harjoittelijoita, ja paikka oli auki myös Syyriaan. En tiennyt maasta sitä ennen juuri mitään, mutta sinne hain ja pääsin. Muutin maahan vuoden 2008 helmi-maaliskuussa ja työskentelin siellä 2 vuotta, Jokinen kertoo. Kohti kansannousua Assadin diktatuurissa Syyriassa asuessaan Jokinen opiskeli arabiaa ja matkusti eri puolilla maata. – Minulla oli ollut maasta lähinnä kielteisiä näkemyksiä Irakin sodan ja muun muassa Irakin ja Syyrian muodostaman niin sanotun pahan akselin vuoksi, mutta tutustuessani syyrialaisiin ja heidän kulttuuriinsa huomasin, miten hyvin erilainen maa oli. Ihmiset olivat ystävällisiä ja vieraanvaraisia, ja minut otettiin vastaan hyvin. Syyriassa asuessaan Jokinen tiesi hyvin Syyrian olevan diktatuuri ja poliisivaltio. Silti, kun Jokinen palasi Syyriasta Suomeen keväällä 2010, kukaan ei hänen mukaansa osannut uskoa, että maassa puhkeaisi vuoden päästä laajamittainen kansannousu. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Teoksen ensimmäisessä osassa Jokinen kuvaa Assadin Syyriaa ja kertoo taustoja arabikevään mielenosoituksille. – Mielenosoitukset levisivät Pohjois-Afrikasta myös Syyriaan. Tavalliset syyrialaiset saivat muiden arabikevään maiden esimerkistä rohkeutta vastustaa Assadin hirmuhallintoa. – Käytän teoksessani nimeä Assadin Syyria, koska sitä nimeä käytettiin Syyriasta usein myös arabiaksi. Keväällä 2011 kirjoitin Syyrian tilanteesta ensimmäisen artikkelin, koska Suomessa ei ollut tietoa konfliktin syistä. Ihmisillä oli Lähi-idästä myös monenlaisia vääriä käsityksiä, joten taustatiedolle oli tarvetta. Jihadistit kaappasivat diktatuurin vastaisen vallankumouksen Jokinen halusi kirjoittaa nimenomaan suomeksi, vaikka kansainvälisiä julkaisufoorumejakin oli tarjolla. – Muistan hyvin, kun olin vuonna 2015 käymässä Keuruulla ja turvapaikanhakijoita alkoi tulla. Silloin päätin kirjoittaa kirjan, koska Syyrian, ja koko Lähi-idän, konflikti ei pysy vain siellä kaukana vaan vaikuttaa tavallisten suomalaisten arkeen. Isis käytti Syyrian epävakaata tilannetta hyväkseen. Kansannousulla ei alun perin ollut tekemistä uskonnon kanssa, vaan kansa oli saanut tarpeekseen Assadin diktatuurista. – Ääri-islamistit alkoivat vahvistua useista syistä. Assad itse edisti jihadistien eli aseellista taistelua vääräuskoisia vastaan kannattavien islamistien vapauttamista vankiloista. Ääriainekset olivat tehokkaasti järjestäytyneitä eivätkä tarvinneet kansan tukea, vaan ne terrorisoivat paikallisia yhteisöjä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Moni syyrialainen koki, että jihadistit kaappasivat mielenosoituksina alkaneen vallankumouksen itselleen ja alkoivat ajaa omaa asiaansa. – Se oli yksi syy pakolaisvirroille Eurooppaan. Ääri-islamistit eivät kertoneet, mitä ne tavoittelivat, joten tavallinen kansa ei aluksi osannut aavistaa, mistä kaikesta Isisin toiminnassa oli kyse. Ulkovallat kiinnostuvat Syyrian konfliktista Syyrian tilanne ei jäänyt maan sisäiseksi, vaan naapurimaatkin kiinnostuivat siitä. Jokisen mukaan ulkovallat halusivat vaikuttaa Syyrian konfliktin asetelmiin. – Iranille oli tärkeää, että Assad pysyisi vallassa, sillä hän oli Iranille myötämielinen ja Syyrian kautta Iran aseisti Hizbollah-järjestöä Libanonissa. Myös Venäjä alkoi tukea Assadia, kun taas osa Persianlahden maista ryhtyi Turkin ohella ajamaan Assadin poistamista vallasta. Irakin al Qaida hyödynsi sekasortoa Syyriassa ja alkoi levittäytyä Syyrian puolelle varhaisessa vaiheessa konfliktia. Yhdysvallat tuntui haluavan pysyä erossa koko konfliktista, koska Obaman hallinto ei halunnut sekaantua uuteen sotaan Lähi-idässä. Luultavasti vaakakupissa painoi myös ydinasesopimus Iranin kanssa. Vuoteen 2013 mennessä puolet Syyrian armeijan miesvahvuudesta oli jo menetetty, ja Iranin tukema Hizbollah siirtyi taistelemaan Assadin puolelle. Myöhemmin Syyrian armeijan miesvajetta paikattiin Iranin johdolla muun muassa Irakista rekrytoiduilla taistelijoilla. – Pian maltilliset syyrialaisvallankumoukselliset päätyivät taistelemaan kahta rintamaa vastaan: Syyriaa ja sen liittolaisia sekä Isisiä ja muita ääri-islamisteja vastaan. Kahden tulen välissä alun perin diktatuurin vastainen rintama kaatui tuen puutteeseen, eikä maan tilanne enää ollut syyrialaisten omissa käsissä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Jokinen nostaa esiin kansalaisiin kohdistuvan kidutuksen, katoamiset ja äärimmäisen julmat sotatoimet. – Assadin toimet kansaa kohtaan ovat jääneet Isisin saaman huomion varjoon. Syyria haluaisi luoda länteen tavalliset suhteet, mutta sillä on painolastinaan järjestelmällisen kidutuksen salliminen vankiloissa ja ainakin 100 000 kansalaisen katoaminen. Suurin osa kadonneista on ehkä vankilassa, tai heidät on surmattu. – Vankien kidutus oli Syyrian vankityrmissä järjestelmällistä jo silloin, kun asuin Syyriassa, ja lukuisten tiedustelupalvelujen ensisijainen tehtävä oli tarkkailla kansalaisia. Ihmiset pelkäsivät kuollakseen, että jos sanoi yhdenkin poikkipuolisen sanan hallintoa vastaan, saattoi vain kadota. Väkivaltaa väkivallan päälle Konfliktin myötä kansaan kohdistuvat väkivallanteot muuttuivat yhä pahemmiksi. Pommikoneet tiputtivat kymmeniä tuhansia metalliromua ja nauloja sisältäviä tynnyripommeja siviilikohteisiin, ja kaasuiskuja tehtiin surutta. Tiedonvälitys toimi lähinnä propagandatarkoituksessa , ja kohdistamalla sotatoimia vain joillekin alueille eri osissa maata asuvien välille luotiin mielikuvaa, että sota olisi vain ulkomaisten vihollisten luoma harha. – Syyrian hallinto on kiistänyt käyttäneensä kemiallisia aseita ja on valehdellut lännelle. Propagandakoneistolle riittää se, että ihmiset länsimaissakin hämmentyvät eivätkä enää tiedä, mitä uskoa. Kirjoittaessani tapahtumista olen pitkälti nojannut vain sellaisiin silminnäkijöiden kertomuksiin, joista löytyy todistusaineistoa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Jokinen haastatteli taistelujen silminnäkijöitä muun muassa Turkissa, jonne pakeni sodan aikana yli 3,5 miljoonaa syyrialaista. – He ovat tavallisia ihmisiä, opiskelijoita, perheitä, opettajia tai keitä vain. Myös Eurooppaan saapuneilla turvapaikanhakijoilla on ihan uskomattomia tarinoita ja käsittämättömiä kokemuksia sodasta. – On selvää, että ihmiset voivat myös keksiä tarinoita. Omat tietolähteeni löytyivät luotettavien ystävieni suosituksesta, ja olen dokumentoinut kirjaani vain sellaisten henkilöiden kertomukset, joille löytyi tuki kansainvälisestä mediasta. Jokisen teoksesta jää päällimmäiseksi ymmärrys, että se on tarkka aikalaiskuvaus kaoottisista oloista sotatantereella. Teokseen on huolellisesti dokumentoitu kaikki lähteet. – Olen parhaani mukaan tarkistanut kaikkien asioiden paikkansapitävyyden ja jokaisen käyttämäni lähteen. En yhtään ihmettele, jos Syyrian konflikti tuntuu monesta sekavalta, sillä totuuden esiin saamisessa on ollut kova työ. Jos joku haluaa jatkaa aiheen tutkimusta, käyttämieni lähteiden kautta asioihin voi päästä käsiksi. Maailman on muistettava syylliset Jokiselle on tärkeää, että historiaan jää tieto, kuka on 90-prosenttisesti vastuussa syyrialaissiviilien kuolemista. – Syy on yksiselitteisesti Syyrian hallinnon ja sen liittolaisten, Venäjän ja Iranin. Täytyy muistaa, että nyt kun puhutaan sodan olevan ohi ja halutaan nostaa Syyriaa kumppaniksi terrorismin vastaisessa taistelussa, Syyria kuitenkin lähetti jihadisteja taistelemaan Irakiin 2000-luvulla ja vapautti tietoisesti suuren määrän ääri-islamisteja vankiloista nykyisen konfliktin aikana. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Lähdettyään Syyriasta 10 vuotta sitten Jokinen ei ole käynyt siellä sen jälkeen. – En usko, että saisin Syyriaan viisumia tällä hetkellä. Sota-alueella työskentely on erityisen vaarallista ulkomaalaiselle. Suurten kansainvälisten mediatalojen toimittajia on kaapattu, ja esimerkiksi yhdysvaltalaiset toimittajat James Foley ja Steven Sotloff mestattiin Isisin julkaisemilla videoilla vuonna 2014. – Ensimmäiset tunnetut kansainväliset toimittajat, ranskalainen Gilles Jacquier , britannialais-amerikkalainen Marie Colvin ja ranskalainen Rémi Ochlik , saivat surmansa todennäköisesti Syyrian hallinnon kranaatti-iskuissa jo alkuvuodesta 2012. Jokinen on julkaissut artikkeleita 2010-luvulla muun muassa Suomen Kuvalehdessä , Ulkopolitiikka -lehdessä ja Aamulehdessä . Työläs tutkimus- ja kirjoitusprosessi on Jokisella vielä sen verran tuoreessa muistissa, ettei hän ole varma jatkosuunnitelmistaan. – Aiheina sota ja ihmisoikeusloukkaukset ovat niin julmia, että niiden parissa on raskasta painia. Silti niistä ei voi vaieta. Ehkä ennen seuraavaa projektia teen jotain vähän kevyempää, vaikka syyrialaisen keittokirjan.