Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Uusi teknologia voi mullistaa näkövammaisen arjen – Älypuhelimella sokeakin voi maksaa laskunsa itse

– Menetin näön toisesta silmästäni jo ammattikoululaisena, enkä ensin huomannut sitä itsekään. Se selvisi terveystarkastuksessa. Siitä seurasi sairaalakierre ja viimein löytyi perinnöllinen sairaus. Verisuonikasvainten takia verkkokalvo oli irronnut, kertoi Keski-Suomen Näkövammaiset ry:n kokemusasiantuntija Matti Mäkelä , 40, oman sokeutumisensa taustaa Pimé Cafe tapahtumassa Keuruun Kimarassa maanantai-iltapäivällä. Vuoteen 2001 hänellä oli vielä ajokortti, mutta puolinäkö rajoitti elämää ja altisti vaaroille. – Syvyysnäkö oli heikentynyt, ilmankos lasketellessakin tuli vaaratilanteita, sanoi Mäkelä. Mäkelä ehti opiskella merkonomiksi ja olla pari vuotta töissä, ennen kuin menetti näkönsä kokonaan. Siitä lähtien hän on ollut eläkkeellä. – Tärkeimmän aistin menetys, sokeutuminen oli kova shokki, kaksi vuotta kului syvissä vesissä, muistelee Mäkelä. Sitten elämään alkoi tulla positiivisempia sävyjä. Hän muutti Jyväskylään, siellä oli sukua ja kaveripiiriä. – Löysin myös näkövammaisille tarkoitetut palvelut ja opin käyttämään eri apuvälineitä ja palveluita arjessani, kuvailee Mäkelä taivaltaan nykyiseen tilanteeseen – uuteen elämäänsä. Älyttömän hyvä älypuhelin Monelle näkövammaiselle henkilökohtaisen avustajan tuki on hyvin tärkeä apu asioinnissa tai kotipiirin ulkopuolella liikkuessa. – Itse olen tehnyt pienempiä retkiä myös älypuhelimen tuella. Kuvaan puhelimella katunäkymän, ja ystäväni katsoo videopuhelun välityksellä, missä kuljen ja neuvoo eteenpäin. Tässä tarvitaan lähipiirin apua, kertoi Mäkelä. Näkövammaiset pitivätkin uutta teknologiaa ja uusia sovelluksia tärkeinä, niiden avulla heidän on mahdollista hoitaa entistä enemmän omia asioitaan itsenäisesti. Esimerkiksi laskujen maksaminen on mobiilivarmenteen ansiosta mahdollista ilman avustajan apua. Kulkeminen asettaa haasteita myös keuruulaiselle näkövammaiselle Tarja Marttalalle . – Minulla on liikkumisnäkö tallella, ja Keuruulla monet asiat ovat hyvin. Esimerkiksi uimahallissa on helppo liikkua. Sen sijaan kaupungin maksama vaikeavammaisen kuljetuspalvelun rajaus yllätti minut. Näitä kyytejä ei voi käyttää Jyväskylään, koska se ei ole Keuruun rajanaapuri. Ei siltikään, vaikka Jyväskylä on toiminnallinen lähikunta esimerkiksi näkövammaisten yhdistystoiminnan kannalta, sanoi Marttala. Keuruun päättäjiltä näkövammaiset toivoivat Täyttä elämää -vammaisstrategian täyttä käyttöön ottoa ja siinä huomattujen epäkohtien korjaamista. Laput silmillä pankkiautomaatilla Keuruun perusturvajohtaja Tuija Koivisto ja sosiaalityöntekijä Tiina-Maija Lähteenmäki uskaltautuivat kokeilemaan, miten pankkiasiointi automaatilla onnistuu silmät peitettynä. Avustajana toimimista kokeili vammaispalvelujen sihteeri Jaana Kujala . Taksiyrittäjä Jaakko Papinaholla puolestaan on 40 vuoden kuljettajakokemus vammaisten avustamisesta. – Asiakkaat opettavat tämän työn, kiitteli Papinaho. Taksimatka ja rahojen nostaminen onnistuivat avustajien avulla. – Saimme hyvää ja turvallista opastusta. Avustajan ja kuljettajan luoma turvallisuudentunne on tärkeä. Muut aistit korostuivat, kun näköä ei voinut käyttää, pohti Koivisto asiointireissun päätteeksi. Lähteenmäen mielessä korostui luottamus avustajaan. – Tässä piti antautua toisen varaan, hän sanoi. Kujalalle avustajana toimiminen oli uutta. – Piti pohtia, osaanhan olla avustettavalleni silminä ja neuvoa, miten toimia. Pimé Café pistää pohtimaan Kymmenet tapahtuman kävijät poikkesivat myös Pimé Cafén puolelle. Pullakahvit nautittiin liki täydessä pimeydessä näkövammaisten vapaaehtoisten seurassa ja tarjoillessa kahvia. – Pimé Cafén rakentaminen Kimaran näyttämölle oli haastavaa, sillä valoa tunki itsepintaisesti sisään ikkunapeitteiden raosta. Täällä on käynyt päivän mittaan kymmeniä ihmisiä, nuoriakin, muun muassa yhdeksäsluokkalaisia ja lukiolaisia. Kohtaamiset ovat olleet positiivisia, Pimé Café on toivottu ohjelmanumero ja vierailemmekin säännöllisesti eri puolilla Keski-Suomea näissä merkeissä, kertoivat kahvilan vapaaehtoiset: Suvi Kosonen , Sanna Astikainen , Mikael Miinala , Matti Mäkelä ja Jari Moisander . Keski-Suomen Näkövammaiset ry:n toiminnanjohtaja Susanna Turkkila toivoi, että näkövammaisia kohdatessa näkövamma koettaisiin vain henkilön yhtenä ominaisuutena. – Osattaisiin nähdä ihminen vamman takana ja kohdata toinen reippaasti omana itsenään, aivan kuten muutkin ihmiset. Siihen näitä tapahtumia ja kohtaamisia tarvitaan, Turkkila sanoi. Esteettömyyspäivän ja Pimé Café -tapahtuman järjestivät Keuruun vammaisneuvosto, Keski-Suomen Näkövammaiset ja Keuruun Invalidit sekä taksiyrittäjä Jaakko Papinaho.