Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi Keuruulla lähes puolella–Ilmoituksia tehdään herkemmin, erityisesti nuoret kärsivät henkisestä pahoinvoinnista

Lastensuojeluilmoituksia tehtiin Keuruulla viime vuonna 393 kappaletta, eli 50 prosenttia enemmän enemmän kuin edellisvuonna, jolloin määrä oli 261. Vuonna 2018 ilmoittajien huoli heräsi 163 lapsesta ja nuoresta, yksittäisten lasten määräkin nousi lähes viidenneksellä, sillä vuonna 2017 lastensuojeluilmoitus tehtiin kaikkiaan 137 lapsesta. Lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut kasvussa jo useita vuosia. Tämä käy ilmi neljän viime vuoden vertailusta tammi-toukokuun ajalta: 2016 ilmoituksia tuli tammi-toukokuussa 78, vuonna 2017 samalla ajanjaksolla 120, viime vuonna 136 ja tänä vuonna 167 kappaletta. – On meillekin yllättävää, että lastensuojeluilmoitusten määrä on näin iso. Kyse on valtakunnallisesta ilmiöstä, joka on tuttu Keuruullakin. Lastensuojeluilmoituksia tulee noin kahden kappaleen päivävauhtia ja niistä jokaisen aiheellisuus arvioidaan seitsemän päivän kuluessa, sanoo Keuruun johtava sosiaalityöntekijä Alisa Veistämö . Aiheellisuus arvioidaan viikon sisällä Jos ilmoitus on aiheellinen, palvelutarpeen arviointi tulee tehdä kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Käsittelynopeutta valvoo aluehallintovirasto. Lisäksi sosiaalitoimeen tulee lapsiin ja nuoriin liittyviä yhteydenottoja, jotka käytännössä käsitellään kuten lastensuojeluilmoitukset. Eniten tänä keväänä lastensuojeluilmoituksia on tullut koulun ja kouluterveydenhuollon kautta, kaikkiaan 35 kappaletta. Jyväskylän sosiaalipäivystys päivystää arki-iltaisin ja viikonloppuisin ja sen kautta on tänä keväänä tullut 26 lastensuojeluilmoitusta. Lisäksi ilmoituksia on tullut terveydenhuollosta ja vanhemmilta itseltään, jotka ovat omasta lapsesta huolissaan. – Muualta on tullut yksittäisiä ilmoituksia. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä, mikä on kuitenkin harvinaista. Suuri osa ilmoituksista koskee lastensuojelun asiakkaita, kertoo Veistämö. Henkistä pahoinvointia ja päihteitä Lastensuojeluilmoituksia tehdään eniten isommista lapsista ja heillä syynä ovat esimerkiksi runsaat poissaolot koulusta, henkinen pahoinvointi ja ahdistus, itsensä vahingoittaminen sekä päihteiden käyttö. Nuorempien lasten osalta korostuvat esimerkiksi vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat, mutta ne voivat vaikuttaa isompienkin lasten pahoinvoinnin taustalla. Lasten pahoinvoinnin syyt ovatkin hyvin moninaisia. – Myös vanhempien erotilanteet ja uusperheet aiheuttavat lapsille pahoinvointia. Niin vaikeaa kuin se onkin, erotilanteessa vanhempien ei pitäisi puhua lapsille pahaa toisistaan. Myös vieraannuttamista tapahtuu. Uusperheessä taas uusi parisuhde voi viedä vanhemman niin mukanaan, että lasten hyvinvointi unohtuu. Erokriisissä vanhempien tulisikin nähdä lasten tilanne ja rohkeasti hakea apua ongelmiin, sanoo perusturvajohtaja Tuija Koivisto . Perhekeskus vakinaiseksi Perhekeskus on Keuruulla vakinaistettu. Se tarjoaa matalan kynnyksen monipuolista tukea kaikille perheille. Keskus tarjoaa perusturvan, sivistystoimen, seututerveyskeskuksen ja kolmannen sektorin palveluita. Asioida voi vaikka nimettömänä. Elokuun alusta perheitä palvelee kokopäiväisesti perhekeskuskoordinaattori, jolle soittamalla ongelmavyyhti lähtee purkautumaan yhdeltä luukulta. – Toivommekin, että Perhekeskuksen palvelut tulevaisuudessa vähentävät lastensuojeluilmoitusten määrää, sanoo Koivisto. Hän ei pidä keuruulaisten lasten ja nuorten vointia poikkeuksellisen huonona. – Huostaan otettujen lasten määrä on Keuruulla alle 20. Tuemme perheitä arjessa ja pyrimme siihen, että lapset saisivat varttua omissa perheissään, sanoo Koivisto. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, jos epäilee, että on tarpeen selvittää, voiko joku lapsi huonosti. Viranomaiset ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat velvollisia viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoituksen voi aina tehdä salassapitosäännösten estämättä. llmoituksen voi tehdä myös lapsi itse, hänen vanhempansa, perheen naapuri tai muu henkilö, jolla on herännyt huoli lapsen hyvinvoinnista. Tukikeinoja ovat perhetyö, tukihenkilö, taloudellinen turva mahdollisimman pitkään ennen järeämpiä toimia kuten lasten huostaanottoa. Lähde: THL