Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kirkkokansa kokoontui Kippavuoreen – Seurakuntalaisuuden juhlapäivän teemoina usko, rohkeus ja toivo

Keuruun uudessa kirkossa sunnuntaina pidetty Lapuan hiippakunnan Seurakuntalaisuuden juhla kokosi kirkkokansaa kaikkialta hiippakunnan alueelta. Kauimmaiset vieraat olivat lähteneet Kurikasta saakka kuuntelemaan Sanaa juhlapäivään, jonka teemoina olivat ilo, rohkeus ja toivo. Juhlaa läsnäolollaan kunnioittanut piispa Simo Peura kertoi juhlapäivän avauksessa hiippakunnan rajojen muutoksen olevan tulevan toimintavuoden suurin asia. Hiippakunnat noudattavat vuoden 2020 alusta maakuntarajoja, jolloin Lapuan hiippakuntaan kuuluvat kaikki Keski-Suomen maakunnan alueella olevat evankelisluterilaiset seurakunnat. Hän toivottikin puheessaan erityisesti ensi vuonna Lapuan hiippakuntaan liittyvien Jämsän, Joutsan ja Hankasalmen seurakuntien jäsenet tervetulleeksi Keuruulle. Juhlapäivän valmistelut alkoivat Keuruun Kippavuorella jo hyvissä ajoin ennen kello 10 alkanutta piispan päivänavausta. Kirkon ja seurakuntakeskuksen pihamaalle nousi lähetysjärjestöjen ja kirkon eri järjestöjen telttoja ja infopisteitä. Kello 11 alkanut messu toteutettiin Keuruun, Multian ja Petäjäveden seurakuntien yhteistyössä. Yhteistyön kehittäminen on Peuran mielestä väistämätöntä jo taloudellisten syiden vuoksi. – Seurakunnat päättävät itse yhteistyön muodoista. Mahdollista on hyvinkin pitkälle menevä yhteistyö, kuten esimerkiksi yhteiset virat ja yhteinen taloustoimisto, jopa seurakuntien yhdistyminen. Jo nyt yhteistyötä tehdään rippikoulutyössä. Uskon, että seurakunnilla on annettavaa toisilleen, Peura sanoi. Peuran mukaan Keuruun, Multian ja Petäjäveden seurakuntien yhteenliittyminen on mahdollista. –  Seurakunnat ovat aloittaneet keskustelun yhteistyön kehittämisestä. Seuraan mielenkiinnolla, miten keskusteluissa edetään. Ilmeistä on, että väestön väheneminen alueella jatkuu. Se pakottaa tarkastelemaan uudelleen seurakunnan toiminnan painopisteitä. Ikääntyvästä väestöstä, samoin lapsista, pidetään hyvää huolta. Seurakuntien henkilöstön määrä vähenee, ja vapaaehtoisten vastuunkantajien rooli korostuu, jatkaa Peura. – Kirkosta tulee tälläkin seudulla entistä enemmän seurakuntalaisten kirkko. Seurakuntien työ suuntautuu aiempaa vahvemmin ulospäin ja tavoittaa niitä ihmisiä, jotka eivät yleensä tule kirkon tilaisuuksiin. Kirkosta eroamisen kehitys taittuu ja tasaantuu: kirkkoon liittyvien määrä on yhtä suuri kuin eroavien. Seurakunta ja kunnat tekevät hyvää yhteistyötä päiväkerhoissa ja kouluissa. Keuruun, Petäjäveden ja Multian kirkollisen kulttuuriperinnön merkitys oivalletaan entistä laajemmin, Peura pohtii. Juhlapäivää osallistunut keuruulainen Esko Sipponen on käynyt aktiivisesti kirkossa vuosien ajan. Hengellisten asioiden merkitys on hänelle kasvanut ikävuosien myötä. – Uskon Jumalaan ja tykkään käydä kirkossa. Ikäihmisille tällaiset seurakunnalliset tapahtumat ja juhlat antavat elämään sisältöä, Sipponen sanoo. Myös Sipposen mielestä Keuruun, Multian ja Petäjäveden seurakunnilla on jossain vaiheessa edessä yhteenliittyminen. – Taloudelliset syyt siihen ajavat. Aikataulusta en osaa sanoa. Yhteenliittyminen saattaa tuoda myös monipuolista palvelua ja tarjontaa seurakuntatyöhön, kun sitä ovat tekemässä eri ihmiset. Aikoinaan kirkot rakennettiin niin suuriksi, etteivät pienenevät ikäluokat pysty niitä enää täyttämään, jatkaa Sipponen. Seurakuntakeskuksen keittiössä kävi myös vilske, kun siellä varauduttiin juhlapäivän lounaaseen. – Juhlaväelle tarjotaan kinkkukiusausta pasta-kasvisruokaa sekä vihreää salaattia. Olemme varautuneet 400–500 ruoka-annokseen, sanoi seurakuntakeskuksen emäntä Maija-Liisa Peura .