Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Mielipide: Pohjalaisetkin ratojemme asialla

Pidän myönteisenä asiana, että sekä Etelä-Pohjanmaan liitto että osaltaan myös rannikon ruotsinkielistä Pohjanmaata edustavat tahot Vaasan kaupunkia myöten ovat lähteneet esittämään Vaasa – Seinäjoki – Haapamäki – Jyväskylä -ratosuuden vielä sähköistämättä olevan osuuden sähköistämistä. Juuri tätä tarvitaan, jos asiassa halutaan edetä. Kuten tunnettua, Keski-Suomen liitto on jo kolmatta vuotta sitten kolmen keuruulaisen maakuntavaltuutetun aloitteen pohjalta esittänyt Haapamäen kautta kulkevien ratojen sähköistämistä. Nyt Keuruun kaupunginjohtaja Hannu Mars Kauhavalta Keuruulle tulleena on hienosti saanut pohjalaisetkin mukaan asiaan, missä tuloksia voidaan saavuttaa vain yhteistyöllä. Suomi on täynnä erilaisia toinen toistaan kalliimmaksi tulevia ratasuunnitelmia, joiden kustannukset yhteensä tulisivat olemaan 10 – 20 miljardia euroa ja enemmänkin, jos niistä ensimmäiseenkään tulisi rahoitusta löytymään. Paljon puhutut EU-rahat olisivat vain murto-osa kustannuksista, jos niitä Suomeen edes ratojen suunnitteluihinkaan annettaisiin. Suomessa pitäisi nyt herätä realistiseen kustannustietoisuuteen ja selvittää, millä investoinneilla voitaisiin purkaa nykyiset raideliikenteen pullonkaulat olemassa olevaa rataverkkoa kehittäen, ja mitä uusinvestointeja ja kokonaiskustannuksia voitaisiin näin säästää. Tulisi siis selvittää, onko nopea henkilöliikenne ja täsmällinen tavaralogistiikka Suomessa saavutettavissa ilman 10 – 20 miljardin euron uusinvestointeja, joihin liittyisi lisäksi paljon maanhankintoja, kaavoitusprosesseja ja ympäristökysymyksiä valitusprosesseineen. Edelleen Suomessa on kysyttävä, onko tulossa uusia teollisuuden ja elinkeinoelämän kuljetustarpeita. Vai kuvitellaanko kehityksen päättyvän nykytilaansa? Mitä tarpeita on kansainvälisen logistiikan osalta? Voisiko kauttamme kulkeva Keski-Pohjola -käytävä yhdessä poikittaisratakokonaisuuden tarjota transitoliikenteen kasvun mahdollisuuksia? Meidän olisi hyvä tutkailla, olisiko meille hyötyä, jos olisimme kansainvälisten reittien varrella tai ihan solmukohdassa. Näin voisi hyvinkin tapahtua, jos maassa kyettäisiin tekemään aidot kustannusvertailut ja niiden perusteilla poliittiset ratkaisut siitä, kuinka voidaan nopeasti toteuttaa nykyiset ja tulevat liikenteen ja logistiikan asettamat tarpeet sekä ilmastopoliittiset tavoitteet. On oikein hyvä, että meillä tarjolla esityksiä ministerillekin esille tuotavaksi. Vaarana asian etenemisessä kuitenkin on, että nähdään vain rataosia eikä kyetä hahmottamaan niiden avulla muodostuvaa kokonaisuutta ja ratkaisua valtakunnan tason ongelmiin. Paljon on vielä vaikuttamisen tarvetta. Lauri Oinonen