Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Luontopäiväkirja joulukuu 2019: Komistus puupinossa

Vuoden viimeisen retken vuoden viimeisenä päivänä tein lintumieskaverini Jyrkin kanssa Valkealahteen ja Pihlajaveden Karhunkylälle. Aamu oli pilvinen ja tuulinen, lunta kymmenen senttiä ja tiet jäisen liukkaita. Lämpötila huiteli nollan kieppeillä. Valkealahden metsäruokintapaikalla lintuja ei ollut, johtuen ilmeisesti navakasta tuulesta. Tuuli ei kuitenkaan häirinnyt Raatelahden joutsenia, jotka joko ruokailivat tai lepäilivät Raatelahden kanavan virrassa. Tiusalassa iso urpiaisparvi lensi tien yli. Koivikoissa on nyt koivun siementä runsaasti urpiaisten evääksi. Ajoimme edelleen varovasti jäässä olevaa valtatietä Haapamäen kautta Pihlajaveden reitin Reinikankoskelle. Koski kuohusi komeimmillaan Lapinjärvestä kohti Luomusta. Kiersimme koko koskialueen melkein lumettomia rantoja pitkin. Vain yksi rohkea koskikara oli jäänyt uhmaamaan kosken kuohuja. Paluumatkalla poikkesimme tervehtimään Yltiän puulaanin tikkoja. Tuttu, useasti tapaamani valkoselkätikka oli heti ensimmäisessä pinossa, mutta ujona lensi koivun rungon taakse kuikuilemaan. Pian tikka totesi autokuntamme tutuksi ja palasi pinolle antautuen siinä kuvattavaksi. Toisesta pinosta mäntyyn lensi pohjantikka, jonka tunnistimme keltaisesta päälaesta koiraaksi. Retken paluumatkalla tämän talven harvinainen valoilmiö, aurinko, alkoi paistaa. Vielä retkikahveilla Megassa näimme ikkunasta pienen parven tilhiä. Vuosi päättyi ihan mukavasti.