Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

”Voimailu ei ole harrastus, vaan elämäntapa”

Magnesium pölähtää ilmaan, kun keuruulainen Jukka-Pekka Tiilikka lyö kätensä yhteen. Keuhkot täyteen happea ja hartiat lukkoon penkkiin. Painot irti telineestä. Painot alas ja punnerrus ylös. Tiilikan penkkipunnerrussuoritus 160 kilolla kestää kokonaisuudessaan vain reilut viisi sekuntia, mutta harjoitteen teho on lähellä maksimia. Monipuolisesti nuorena liikkunut Tiilikka ajautui voimailun ja erityisesti penkkipunnerruksen pariin muiden lajien kautta. Miehen taustalta löytyy niin hiihtoa, kamppailu-urheilulajeja kuin jalkapalloakin. Hiihdon vaikutus voimailun aloittamiseen oli merkittävä. –  Hiihtoaikoinani painoin vain reilut 50 kiloa. Siitä huolimatta olin ladulla vahva tasatyönnöissä. Käden ojentajalihakset kehittyivät, ja kun vahvistin niitä lisää kuntosalilla, kehittyivät ne lisää. Yhtäkkiä laji vaihtui laduilta saleille, Tiilikka kertoo lajinvalinnastaan. Ensimmäiset kisat vuonna 2013 vei miehen mukanaan lopullisesti voimailun ja penkkipunnerruksen pariin. – Nostin 100 kilon sarjassa FPO:n penkkipunneruksen SM-kisoissa Tampereella. Kisat olivat niin sanotut raw-kisat, eli niissä ei saanut käyttää varusteita. Tulos oli silloin 160, mikä antoi uskoa, että lähivuosina voisin nostaa enemmänkin, Tiilikka muistelee. FPO eli Finnish Powerlifting Organisation on suomalainen voimanosto-organisaatio. FPO ei kuulu Suomen Urheiluliiton alaisiin lajiliittoihin toisin kuin Suomen Voimanostoliitto (SVNL). FPO:n painoluokat poikkeavat jonkin verran SVNL:n painomääristä ja se testaa omat nostajansa WADA:n ulkopuolisilla laboratorioilla. Tiilikan kehitys jatkui vahvana, sillä loppuvuodesta 2013 penkistä nousi 170 kiloa. Vuonna 2015 mies punnersi jo 190 kiloa ilman varusteita. Uran suurin tähtihetki oli toistaiseksi viime vuoden WABDL:n penkkipunnerruksen MM-kisoissa punnertama MM-kulta Las Vegasissa, jossa mies nosti 170 kiloa. Samat kisat ovat hänelle tämän vuoden pääkilpailut ensi marraskuussa. – En ollut kilpaillut ennen MM-kultaa 1,5 vuoteen ja painokin oli pudonnut työelämän pyörteissä lähes 20 kiloa. Kovasta harjoittelusta huolimatta Tiilikka näkee voimailussa tärkeämpiä arvoja kuin vain tulokset. Terveelliset elämäntavat sekä säännöllinen ja tavoitteellinen harjoitteleminen antavat elämälle laatua, jota ei voi mitata rahassa. – Vaikka minulla olisi kaikkea paljon, mutta minulla ei olisi terveyttä, ei minulla olisi mitään. En polta tupakkaa, en käytä nuuskaa, huumeita enkä hormoneja. Alkoholia nautin hyvin vähän. Tavoitteellinen liikunta ja voimailu riittävät minulle, nautin rääkätä itseäni. Kun kovan treenin jälkeen menen kotiin, otan löylyt rantasaunassa ja pulahdan avantoon, antaa se minulle euforisen tunteen Terveellinen ruokavalio ja elämäntapa ovat 27-vuotiaan Tiilikan voimailun peruskivi. Patologina työskentelevä isä on ollut ja on edelleen hänelle liikunnallinen esikuva. – Kotoa olen saanut hyvän opin monipuoliseen liikkumiseen ja terveellisiin elämäntapoihin. Niiden sanomaa haluan jakaa muillekin. Vaikka kokeilen omia rajojani voimailussa, haluan vielä 60-vuotiaana tehdä muutakin kuin kävellä kepeillä. Liika harjoittelu kasvattaa loukkaantumisriskiä. Venyttelyiden, osteopaatin käsittelyn ja hieronnan avulla pidän huolen kehoni toiminnasta. Voimailu ei ole minulle vain harrastus, vaan elämäntapa, Tiilikka sanoo. Tiilikka nousee ketterästi ylös penkistä. Painot takaisin telineisiin ja rannetuet irti käsistä. Syvä hengenveto ja hikikarpalot otsalla todistavat, että harjoitus on mennyt perille.