Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Vanha kansa tiesi: iltarusko kultarusko, aamurusko päivän pasko

Vanha kansalla oli tapana keksiä sananlaskuja ja kansanviisauksia elämäniloksi ja tulevaisuuden ennusteeksi. Päinvastoin kuin nykypäivän ihmisillä, vanhalla kansalla oli aikaa sekä mielenkiintoa tarkkailla luonnonmerkkejä, eläimiä ja ilmiöitä ja ennustaa niistä muun muassa tulevaa säätä. Sään ennustaminen oli poikkitieteellistä toimintaa, jossa usein piili puolitotuus. Olihan ennen vanhaan maatalossa tehtävät pelto- ja metsätyöt elintärkeitä, joten tärkeää oli saada hyvät sääolosuhteet viljankylvölle ja muille askareille. Vanha kansanviisaus iltarusko on kultarusko ja aamurusko päivän pasko piti paikkaansa ainakin torstaiaamuna 23.1. Komea aamuruskotus Keuruun itätaivaalla oli täsmäennuste iltapäivän säätilasta: lunta oli kertynyt maahan iltapäivällä sentin kaksi. Samaisesta ennusteesta on olemassa monia eri versioita, joista yksi lupaa aamuruskosta kaunista säätä. Toinen kansanviisaus aamurusko pilvipäivä, iltarusko poutapäivä ei sinänsä kumoa aamuruskon lupaamaa sadetta, sillä pilvestähän se lumikin sataa. Ja sekin tiedettiin, että loppiaisena on satanut puolet talven lumesta . Eli hiihtokevättä ei kannata näillä korkeuksilla tänä vuonna odottaa, mikäli tähän kansanviisauteen on uskominen. Vastikään menneelle Heikinpäivällekin (19.1.) oli oma kansanviisautensa, sillä minkä Heikki helepottaa, se maaliskuussa maksetaan . Eli jos Heikinpäivänä on lauha ilma, maaliskuussa on odotettavissa pyryä ja pakkasia. Samaa ennustetta käytettiin myös helmikuusta: minkä helmikuu helpottaa, sen maaliskuu maksaa . Tammikuun säätä myös ennustettu eläimistä. Variksen raakkumisesta on sanottu, että aamulla raakkuva varis tiesi suojasäätä ja illalla raakkuva varis pakkaskelejä. Ja jos talitintti pyrki sisälle, oli tulossa pakkanen. Pikkulinnuista ennustettiin sitäkin, että jos pieni lintu lyö ikkunaan, niin pian tuisku myllertää saman ikkunan takana . Niin tai näin, Suur-Keuruun kuvapari kertoo, että kyllä kansa on osannut ennustaa. Tosin kansa tiesi senkin, että onnistunut ennustus muistetaan, epäonnistunut unohdetaan .