Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Mielipide: Voiko sähköradalla saavutettavuutta odottaa iäti

MIELIPIDE Keuruun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kertoi Suur-Keuruussa 9. maaliskuuta kirjoituksessaan sähköradalla saavutettavuudesta avaintekijänä ja kasvun takeena Keurusseudulle. Tosi tietenkin, mutta jos verrataan ratatieasioita ja niiden kehittymistä aina vain vilkkaimpiin ratayhteyksiin, niin pitäisi ymmärtää, miksi itsetietoisesti ajetaan ratayhteydet ruuhkaisiksi. Sen jälkeen on niitä paljon puhuttuja realiteetteja helpompi esittää suuren tarpeeseen ja huoleen ja korjata tuollainen epäkohta. Maksoi sitten taas, mitä maksoi. Uusi tunnelirata on sellainen investointi, että se on edistyäkseen vaatinut ylimitoitettuja katteettomia lupauksia, myös tänne läntisen Keski-Suomen laitimmaiseen kolkkaan. Onhan se tuttua Keuruulle, tai pitäisi olla. Pitäisi myös huomata, mitenkä tänne investointilupaukset ovat aina edellyttäneet ensi alkuun paikkakunnan hiljaiseksi ostamista. Tätähän edustaa jo taajamajunan pyörähtäminen Keuruulla. Mistään realistisesta tosi tarpeesta ei voida edes puhua. Hyväksyttävää on tietenkin haaveilu uudesta tulevaisuuden kehityksestä, sekä ”sähköporkkanan” käytöstä Haapamäen ratakolmioon, mutta onkohan sen aika, jos silloinkaan, vasta epärealististen kaksoistunnelien louhimisen jälkeen? Liioittelun ja suuruudenhulluuden ei soisi kuuluvan rautatiesuunnitteluun. Historiassa kun on sellainen merkillisyys, että se toistaa itseään. Kun joku paikkakunta hiljennetään liikenteeltä lähes täysin, niin se on ja pysyy sen jälkeen hiljaisena. Näistä näkökohdista ajatellen ja järkeillen ei mikään estäisi varmentaa Haapamäen rautatiekehityksen lisäämistä ja edellisessä kirjoituksessani esittämälläni kuntayhteistyöllä neuvotella lähtölaukaus Pohjanmaan radalta erkanevalle tavaraliikenneradalle Ylivieska–Haapajärvi–Saarijärvi–Haapamäki–Pori. Vääränä ja kyseenalaisena käytäntönä nykytrendin mukaan tilanne korjataan poikkeuksetta liikenteen sujumisen varmistamiseksi kaksoisraiteistamalla, mutta se ei aina ole paras lääke. Pitäisi nähdä sekin epäkohta, että kun ratapihojen kapasiteetti nousee, sen jälkeen uudeksi ongelmaksi tulee se, että tavarajunat eivät ole vain ohiajavia pikajunia. Siksi tämän yhteyden kehittäminen Pori–Haapamäki-tavaraliikennepääradaksi on epätoivoista toiveajattelua sisältävistä sähköradoista tärkeämpää ja tulevaisuuteen panostamista. Niitä apuja, mitä on meidän ratayhteyksille tarjottu, on tyrmätty jatkuvasti maakuntakeskuksen kasvun ja kehityksen ensisijaisella turvaamisella. Nämä yhteydet joita esitän Keuruun ottavan pikaisesti neuvottelujen alle, tuovat niitä kaivattuja ratainvestointirahoja tänne turhilta kaksoisraiteistamiskohteilta. Kun otetaan huomioon valmis ratakäytäväsuunnitelma Saarijärvi–Haapamäki, joka sotatoimia ennen päätettiin rakentaa, ja liikenteeltä vapaa nopean peruskorjauksen mahdollistava Haapamäki–Pori-rata ja pisteenä iin päälle Haapamäki–Pori-tavaraliikennepäärata, ja huomioon ottaen kehitys valtakunnan itärajalta asti Venäjän ja Kaukoidän transitoliikenne radaksi, tämän pitäisi olla koko valtakunnan, kaikkein kannattavin, kehityskelpoisin ja talouspoliittisin rautatieinvestointi tälle vuosituhannelle. Jospa ministeritasoisissa päätöselimissä Haapamäki ymmärrettäisiin muunakin kuin ”logistiikkahirviönä” VR:n ratasuunnittelussa. Antero Pohjonen, Haapamäki