Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Keuruun Kisailijat haluaa arvokisaisännyydelleen jatkoa – vireille Suomen Cupin ja Skandinavian Cupin kilpailut Liikuntapuistoon

Keuruun Kisailijoiden hiihtojaosto haluaa isojen kansallisten ja pohjoismaisten hiihtokilpailujen arvokisaisännyydelleen jatkoa lähivuosina. Asiasta keskusteltiin perjantaina Keurusselän Liikuntapuistossa, jonne kutsuttiin koolle seuraväkeä, Keuruun kaupungin johtoa sekä myös Hiihtoliiton edustaja. Hiihtojaoston puheenjohtaja Veikko Ahonen kertoi kokouksessa arvokisojen hakuprosessista ja kilpailujen merkitystä Keuruulle. Ensi maaliskuussa Kisailijat toimii nuorten SM-hiihtojen järjestäjänä. – Suomen Cupin ja Skandinavia Cupin kilpailuista neuvotellaan vuosittain tapauskohtaisesti. Ensi vuoden Suomen Cup kilpailujen isännyydet ovat jo jaettu, mutta vuoden 2022 cupin kilpailut ovat haettavissa. Molemmat cupit ovat tv-kisoja, jotka tuovat näkyvyyttä kaupungillemme, Ahonen perusteli. Hiihtojaosto aikoo esittää Keuruun Kisailijoiden hallitukselle, että seura laittaa vireille kilpailuisännyyden hakuprosessin Suomen Cupiin ja Skandinavian Cupiin vuodelle 2022. Hakuaika päättyy tämän vuoden marraskuussa. Hiihtoliitolle maksettavan järjestämismaksun lisäksi menoja aiheuttaa myös olosuhteiden rakentaminen. Keuruun korkeudella luonnonlumella voidaan kilpailla ainoastaan keski- ja kevättalvella. Tv-näkyvyydellä tuloja ja menoja pystyttäisiin tasapainottamaan. – Noin 6 000 kuutiometrin säilölumen tekeminen maksaa noin 10 000 euroa. Jos sama määrä tehdään tykkilumena talvipakkasilla, kustannukset putoavat puoleen, sanoi Keuruun liikuntapaikkamestari Erkki Virkalahti . Liikuntapuistoa halutaan kehittää Keuruun kaupunginjohtaja Hannu Mars ja vapaa-aikapäällikkö Heli Peltola olivat samoilla linjoilla siitä, että kaupunki ei pysty kovin paljoa tuomaan lisää kilpailuolosuhteiden järjestämiseen. – Meillä on tosi aktiivisia seuroja ja yhdistyksiä Keuruulla, jotka ovat olleet itse rakentamassa liikuntasuorituspaikkoja ja urheilukeskuksia. Näiden jo olemassa olevien liikuntasuorituspaikkojen käyttöastetta pitää pystyä nostamaan, Mars sanoi. Tilaisuudessa keskusteltiin myös Liikuntapuiston kehittämisestä ja sen rakentamisesta ympärivuotiseen käyttöön. Muun muassa asfaltoidut rullahiihtoradat toisivat hiihtourheilijoita myös ampumahiihdon parista Keuruulle, mikä kasvattaisi matkailua seutukunnalla. Hiihtoliiton johtokunnan jäsen Rinna Ikola-Norrbacka kertoi Keuruulla olevan potentiaaliset mahdollisuudet kasvattaa mainettaan liikuntakaupunkina. – Kisailijoilla ja Keuruun kaupungilla on hyvä maine, ja täällä on infrastruktuuri kunnossa. Hiihtoliitolle on suuri etu, että kisajärjestäjiä löytyy nykyistä enemmän. Mutta pitää muistaa se, kuinka seuratyöntekijät jaksavat. Pitäisi miettiä sitä, miten seura ja kaupunki saavat toimijoita hiihdon ja yleensä liikunnan pariin lisää, Ikola-Norrbacka pohti. Ikola-Norrbacka heitti ilmaan ajatuksen, kuinka yritysryppäät voitaisiin valjastaa tekemään yhteistyötä eri urheilutapahtumien myötä. Hänen mielestään yrityksille pitää antaa mahdollisuus löytää keinot kasvattaa liiketoimintaansa urheilutapahtumien kautta, eikä toimia vain kilpailujen sponsorina.