Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Lukijalta: Puolukkaa ja muuta asiaa

LUKIJALTA Tampereen yliopiston professori julkitoi alkusyksystä puolukan terveellisyyden. Nyt joulukuussa Helsingin yliopiston edustaja kertoi kuin uutena ja omana tietonaan puolukkamehun erinomaisuudesta. Kysyn, miksi vain mehu. Itse olen ostanut syksyisin 2–3 ämpärillistä puolukoita. Joka päivä olen syönyt ison mukillisen puolukoita ja rasvatonta piimää. Toki olen sokeroinut hieman annostani, jonka olen todennut terveyttä kohentavaksi. Olisin halunnut keskustella Tampereen professorin kanssa asiasta mutta en saanut puhelinyhteyttä. Palasin muutama vuosi sitten takaisin Keuruulle. Olen syntyperäinen keuruulainen. Tein elämäntyöni Tampereella ja olen nyt siis palannut syntymäpitäjääni. Tämä niin sanottu vanha uus elo on saanut minut ihmettelemään ja kummeksumaan keuruulaisuutta. Näyttää siltä, että marssijärjestys pois Keuruulta yltyy ja vauhti vain kasvaa. Kesäkuussa 2019 oli asukkaita enää 9 702. Mitä lienee vuoden lopulla? Ei synnytä. Kuollaan ja marssitaan muualle. Kirkonkylän päätien varrella on 12–14 taloa, osa liike- ja asuinkäytössä, osa tyhjän panttina. Kuulepa, arvon herra ja rouva keuruulainen, ei kannattaisi ottaa jäljittelyä Tampereen ja Jyväskylän massilla mässäilystä. Pientä säätöä ja säästöjä, veronmaksaja kiittää. Voisi sentään rakentaa Haapamäen ja Pihlajaveden rautatiepysäkeille pienen sää- ja sadesuojan. Sellainen näkyy olevan kirkonkylän pysäkilläkin. Näkyy noita olevan valtatie 23:n autopysäkeilläkin. Taannoin oli tässä minullekin jo lehden alusta alkaen tutun julkaisun sivulla kirjoitus pitäjän hallintotalon rakentamisesta uuteen paikkaan. Huhhuh. Mitä hyötyä siitä olisi kymmenien kilometrien päässä esimerkiksi Ähtäriin menevän tien varrella asuvalle niin sanotulle kaupunkilaiselle? Voisiko nykyisen talon kattaa harjakatolla ja poistaa yläpohjasta roinat pois? Temppu ei maltaita maksaisi, ja samalla ilmastointi paranisi. Saimme uuden valtioneuvoston. Olen otettu. Toivoa sopii, että arvovalta kohentuu. Mielestäni miespääministereillä pitää olla aina solmio asussaan. Muistuu presidentti Mauno Koivisto mieleen, hänellä oli aina ”propelli”. Eipä tässä muuta ihmeellistä tällä erää. Paitsi että ukot röhkivät ja istuvat kahviloissa ja sisätiloissa lakit päässä. Jatkan uusien asioiden keruuta: jouluvaloa lisää ja jorinaa Keuruun kirkon maisemista. Hyvää joulua. Kirjoittaja on syntyperäinen keuruulainen, muualla elämäntyönsä tehnyt ja nyt syntymäpitäjäänsä palannut.