Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kivelänvuoren jättiputkille alkoi lähtölaskenta – Haitallisten vieraslajien torjuntaan voi syksyllä hakea elyn avustusta

Keuruun Kivelässä, Kiveläntien varrella luonto rehottaa vehreimmillään kahdella tyhjällä tontilla lähellä Kiveläntien ja Raiviolahdentien risteystä. Päkärin kerrostalot ja omakotialue ympäröivät tontteja. Tarkemmin katsoen, vihreyttä lehtipuiden lomassa hallitsevat siellä täällä kukkivat, yli miehen mittaiset jättiputket. Haitalliseksi vieraslajiksi luokitellut puutarhakarkulaiset, joiden kasvinesteen sisältämät myrkyt aiheuttavat iholle päästyään – auringonvalon vaikutuksesta, hitaasti paranevia palovammojen tapaisia haavoja ja rakkuloita. Rakentamattomalla alueella on yksityisen omistajan jo vuosikymmeniä sitten kerrostalotontiksi suunniteltua maata, joka on Asunto Oy Keuruun Kujan omistuksessa. – Notkossa sijaitseva tontti on Keuruun seurakunnan. Meille ei ole aikaisemmin ilmoitettu näistä jättiputkista, esiintymä ei ole ollut tiedossamme, sanoo Keuruun seurakunnan puutarhuri Tuula Niemelä . Hän muistelee, että pari vuotta aikaisemmin seurakunnalle tuli välikäsien kautta viestiä jollakin tontilla kasvavista jättiputkista, mutta paikasta ei tuolloin saatu varmuutta. – Ehkä kyse silloinkin oli tästä samasta esiintymästä, pohtii Niemelä. Torjunta Kiveläntiellä alkaa viipymättä Niemelä sanoo, että jättiputkien maanpäällisten osien poisto aloitetaan viipymättä. – Ensi viikolla katkomme maan päälliset osat, ettei kasveista aiheudu vaaraa ihmisille. Sen jälkeen suunnittelemme, miten hävitetään kasvien maanalaiset osat. Se työ onkin sitten pitempi homma, sanoo Niemelä. Seurakunnan työntekijät perkasivat kyseistä tonttia toissa vuonna kevättalvella, mutta tuolloin jättiputkesta ei tehty havaintoja, Tosin silloin maassa oli lunta. Ketvelniemessäkin kasvaa jättiputkea Myös Keuruun kaupunki torjuu säännöllisesti mailtaan haitallisia vieraslajeja, jättiputkiesiintymiäkin on useita. – Tänäkin kesänä jättiputkea on torjuttu ainakin Ketvelniemestä. Siellä olevaa esiintymää torjuttiin jo kahdeksan vuotta sitten kun tulin Keuruun kaupungille töihin, eikä jättiputki ole hävinnyt vieläkään, sanoo kunnossapitomestari Petri Pummila Keuruun kaupungilta. Jättiputkia kasvaa Ketvelniemessä lähiliikuntapaikan ja Pahkakujan välisellä alueella. Esiintymä on suurin Keuruun kaupungin mailla. Aikaisemmin jättiputkea on ollut Kurkiniemessä Kyyhkysraitin ja Sääksiraitin välisellä puistoalueella ja Kangasmannilantie 12:n kohdalla rannassa. Jättiputkea on torjuttu myös Einari Vuorelan koulun läheisyydestä. Myös jättipalsamia ja komealupiinia torjutaan Keuruun kaupunki on torjunut mailtaan myös palsamiesiintymiä, muun muassa Haapamäeltä. Tätä kasvia torjutaan nyhtämällä se maasta ennen kukinta-aikaa. – Pikku hiljaa ryhdymme torjumaan myös lupiinia, kun jättiputket ja palsamit saadaan aisoihin, sanoo Pummila. Keuruun seurakunta on jo torjunut lupiiniesiintymiä Rekolan hautausmaalta. Tämä Pihlajaveden vanha hautausmaa sijaitsee Pihlajaveden uuden kirkon lähettyvillä. Hautausmaa on osittain metsän peitossa. – Siellä lupiini on lähtenyt todennäköisesti leviämään joiltain haudoilta, sanoo Tuula Niemelä. Maanomistaja vastaa torjunnasta Vieraslajien torjuminen on maanomistajan vastuulla. – Netistä löytyy hyviä ohjeita, niiden avulla pääsee alkuun, neuvoo Pummila. Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Lain tarkoituksena on torjua vieraslajeista aiheutuvia vahinkoja alkuperäisille eläin- ja kasvilajeille muun muassa estämällä haitallisimpien vieraslajien maahantuonti, niiden kasvattaminen tai päästäminen ympäristöön. Elyn avustuksen haku alkaa syksyllä Maa- ja metsätalousministeriön aloittama vieraslajiohjelma pyrkii saamaan haitalliset vieraslajit kuriin Suomessa. Ohjelman rahoitushaku aukeaa syksyllä. Ohjelmasta rahoitettavilla vieraslajihankkeilla halutaan vähentää vieraslajien esiintymiä, lisätä luonnon monimuotoisuutta sekä vahvistaa vieraslajitoimijoiden yhteistyötä. Rahoitusta voivat hakea muun muassa yhdistykset, yritykset ja kunnat. Avustusta voi saada puolet hankkeen kustannuksista ja toisen puolen kattaa omalla rahoituksella tai talkoilla. Rahoitusta voi hakea Kainuun ely-keskuksesta.