Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Seikkailuja pojille ja muille voimanpesille

”Poika huusi niin kovaa ja vaativasti, että voitti huudollaan ukkosenkin. Sellaista poikaa ei ennen ollut kuultukaan niillä mailla! Mitkä keuhkot! Mitkä huimat äänivarat! Mitkä potkut! Mikä nyrkkien huiske! Poika oli todellinen viikinki!” Ei ihme, että tämän Viikinkipoika Turn Hurjapään vuonna 2008 aloitetut tarinat Hannele Huovin tietokoneen kovalevyllä vaativat tulla kirjoitetuksi loppuun ja painetuksi aina kirjaksi asti. Tarinoita väkeville pikkupojille Järvenpääläisen nuoren kuvittajan, Paula Melan sadunhohtoiset, jotenkin uusvanhat piirrokset elävöittävät kertomuksia entisestään. Mieleen tulee Ronja Ryövärintytär , vahva sankari hänkin. Sekä Huovin tekstiä että Melan kuvitusta sävyttää lämmin huumori. ”Nuorena konttaa ponteva vauva, säkissä hevosen voimat.” Hannele Huovi halusi kirjoittaa satukirjan, josta innostuisivat myös pojat, jotka eivät muuten mielellään lue. Mitään erityistä kikkaa hänellä ei poikien houkutteluun ole. – Kirjoitin tähän kirjaan kohtalaisen lyhyitä tarinoita, jotka ovat jännittäviä ja joissa on kosketuspintaa pikkupoikiin. Tarinat sopivat parhaiten esikouluikäisille ja ensi- ja toisluokkalaisille, sanoo Huovi. Innoitusta saagoista ja sukutarinoista Huovin uutukaisen juuret ulottuvat Islannin tarunhohtoisiin maisemiin ja runohyllyjen saagakirjoihin, mutta myös sukutarinoihin ja Lapin tunturille, jossa käkkyrämäntyjen keskellä syntyi kirjan hahmoja, kuten pilvimuotoja veistävä kissa. Kirjan tekoa ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto ja WSOY:n kirjallisuussäätiö. – Sekä lapset, joille olen kirjoittamisaikeistani kertonut. Ilmankos, koko teos on nimittäin omistettu Huovin seitsemälle superlapsenlapselle ja voimanaisille ja voimamiehille. ”Viikinki ohjaa jalkojen pohjaa, hallitsee hevosen voimat.” Kirjoitettavaa riittää Hannele Huovi kirjoittaa paljon. – Minussa on semmoinen vika, tai ominaisuus. – Kirjoitettavaa riittää, sillä rupesin tekemään loppuun tietokoneellani olevia keskeneräisiä töitä. Kodin kuolinsiivoukseen on ohjekirjakin, mutta siitä oppaasta ei ole juuri apua tietokoneen siivouksessa, Hannele Huovi kuvailee kiireitään mustan huumorin välähdys silmäkulmassaan. Valmistumassa on monenlaista. Ensi vuoden puolella julkaistaan levy ja laulukirja uusia Muumi-lauluja, jotka Huovi on sanoittanut, Soili Perkiö säveltänyt ja Islannissa asuva Matti Kallio äänittänyt. – Olemme levyn teossa liikkeellä merien suojelun teemalla, mukana on reippaita lauluja, mutta myös rauhallisia ja filosofisia kappaleita, kertoo Huovi. Edellinen Muumi-levy valmistui 2014. Uudelle pienoisromaanilleen Huovi odottaa kustantajalta päätöstä, hyväksyykö tämä teoksen julkaistavaksi. – Teksti on vähän outo minun tuotannokseni, kustannustoimittajalta tuli kuitenkin hyvää palautetta, kertoo Huovi. Nyt lokakuussa Hannele Huovi sai Aarresaari-palkinnon kunniamaininnan Pierun elämää -lastenkirjan käännöksestä. Ruotsinkielisen alkuteoksen Fisens liv (2019) on kirjoittanut Malin Klingenberg ja kuvittanut Sanna Mander. IBBY Finland ry edistää ja tekee tunnetuksi lasten- ja nuortenkirjallisuuden ja -kulttuurin asemaa kotimaassa ja kansainvälisesti. Yhdistys jakaa Aarresaari-palkinnon joka toinen vuosi kääntäjille korkeatasoisesta lasten- tai nuortenkirjan käännöksestä. ”Oli kai parempi, että tein sen matkan kuin etten olisi sitä tehnyt.” Sitaatit ovat Hannele Huovin kirjasta Viikinkipoika Turn Hurjapää. Syntynyt 1949. Asuu Keuruulla. Arvostettu ja rakastettu lasten- ja nuortenkirjailija. Palkittu lukuisilla kirjallisuuspalkinnoilla. Lasten- ja nuortenkirjojen lisäksi Hannele Huovi on kirjoittanut myös oppikirjoja sekä julkaissut aikuisten romaaneja, novellikokoelmia sekä runoteoksia, tehnyt kuunnelmia, elokuva- ja teatterikäsikirjoituksia (mm. palkittu Urpo ja Turpo -animaatiofilmisarja) sekä kääntänyt monia lastenkirjoja. Huovin teoksia on ilmestynyt useilla kielillä kuten ruotsiksi, tanskaksi, saksaksi, viroksi ja japaniksi.