Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Rajaa, sytytä, valvo ja vartioi – kulottaminen on luonnon monimuotoisuutta

Keuruun Asunnalla herätettiin vanhoja perinteitä henkiin keskiviikkona puolilta päivin, kun Lehtosuon läheisyydessä kulotettiin hakkuualueiden metsäpohjaa. MetsäGroupin Keuruun paikallistoimiston metsänhoidon operaattori Jouni Metson valvonnassa kymmenisen metsäalan ammattilaista poltti hallitusti kaksi viiden hehtaarin kokoista aluetta. Alun perin kulotuksen piti tapahtua maanantaina, mutta sääolosuhteet eivät sitä sallineet. Keskiviikkona tilanne oli Asunnalla jo parempi, vaikka tuuli pyöri alueella väliin voimakkaasti. Jari Isojärvi ja Jaakko Sorri sytyttivät tulen kello 12.45 ja varttia myöhemmin taivaalle nousi sankkaa savua. – Maasto on tällä hetkellä erittäin kuivaa, sillä tuli tarttui kunttaan nopeasti, Metso kertoi valvontatehtäviensä keskellä. Tuulen tarttuessa hakkuutähteisiin palo eteni yllättävän nopeasti. Ainoastaan kulotusalueen keskelle jätetty puuryhmä piti sinnikkäästi pintansa tulta vastaan. Maassa olleet hakkuutähteet paloivat nopeasti, eikä joka suunnalta ympäröinyt tuli päässyt lopulta polttamaan puita, vaan ne jäivät pystyyn. Kulotus on Metson mukaan luonnon monimuotoisuutta. – Paahteisten paikkojen kasvit ja eläimistö tarvitsevat hiiltynyttä puuta ja niukkaravinteista maata. Kulotus ei paranna maaperää, sillä palon aikana vain pintamaa palaa. Kasvit ja puuthan imevät juurillaan vettä sekä ravinteita syvemmältä maasta, Metso sanoo. Ennen varsinaista kulottamista pitää kulottajien varmistaa turvallisuuteen liittyviä seikkoja. Kulotusalue on suunniteltava huolellisesti niin, että paloalue rajattaisiin mielellään tiehen. Hakkuualueen pohja ei saa olla liian karua, sillä tulen täytyy polttaa alueella olevat hakkuutähteet mahdollisimman hyvin. – Jälkisyttyminen on vaikeaa, kun alueelle ei ole jäänyt mitään palavaa materiaalia eli palomassaa. Kulotuksen yhteydessä hakkuutähteet ja maanpinnan kuorikerros eli kuntta palavat pois. Kulotus tehdään yleisesti alkukesän aikaa, kun luonto on kuivimmillaan. Paras aika kulottamiseen on metsäpalovaroituksen aikana, kun on tarpeeksi kuivaa jatkaa Metso. Metsäpalovaroituksen aikana voi kulotuksen tehdä kulotuksen käytännön työhön perehtyneen metsäammattilaisen valvonnassa. – Tänä päivänä eri metsäoppilaitosten oppiaineena on kulottaminen. Opetus antaa valmiudet, mutta työn oppii vasta käytännössä useampien kulotuksien jälkeen, Metso painottaa. Lehtosuolla kulotuksen valmistelu aloitettiin tekemällä tapahtumasta virallinen ilmoitus paloviranomaisille. Paloturvallisuudesta huolehdittiin kaivamalla kaivinkoneella vesikuoppia ja 2–3 metrin levyisiä palokujia siten, että palamaton kivennäismaa tuli näkyviin. Lisäksi reuna-alueet kasteltiin vedellä. – Ämpärillinen vettä on tehokas keino niin sanotun hypyn eli tulen leviämisen sammuttamiseen. Ennen vanhaan käytettiin hosia, kuusen isoja oksia, tulen taltuttamiseen, johon ne olivat yllättävän tehokkaita. Itse palaminen kestää muutamia tunteja riippuen kulotettavan alueen koosta. Palamisen jälkeen Lehtosuolla Metson kulotusryhmän jäsenet jäivät vartioimaan aluetta vuorokauden ajaksi. – Vartiointia tehdään niin kauan, että saadaan varmuus, ettei alueella tuli syty uudelleen. Useasti uudelleensyttymisen syynä on kova tuuli, joka saa palamattomat hakkutähteet uudestaan liekkeihin. Kulotuksen yhteydessä on aina seurattava tarkasti myös sääennustuksia, jatkaa Metso. Tänä vuonna MetsäGroupin velvoitteena on kulottaa Suomessa 50 hehtaaria Finsilvan alueella tehtyjen hakkuiden maapohjia.