Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Mielipide: Keuruun asemalle saatava kunnollinen valaistus

Sattui koululaisten hiihtolomaviikolla Keuruun asemalla tapaus, joka pakottaa kirjoittamaan. Seinäjoella asuva 11-vuotias Maija matkusti junalla Keuruulle mummolaan. Isä uskalsi lähettää yksin matkaan, kun ei ole junanvaihtoja, ja aiemmat matkat ovat onnistuneet hyvin, kun on ollut hakija asemalla vastassa. Niin oli nytkin, mutta ei mennyt hyvin tällä kertaa. Asemalla junaa odotellessa jo itsekin hämmästelin, että onpa pimeää. Tarkkana sai olla, ettei astunut ohi laiturin reunan ja pudonnut kiskoille. Pimeältä näytti ulkona junanikkunasta katsottunakin. Niin pimeältä, että kun juna tuli asemalle, tyttö ei nähnyt edes, pysähtyikö juna vai liikkuiko vielä. Eikä, että millä asemalla ollaan tai että kummalle puolen junaa pitäisi yrittää mennä ovesta ulos – jos siis olisi voinut olla varma, että juna on todellakin pysähtynyt. Epätietoisuutta lisäsi se, että junan kolinan ja huonon äänenlaadun takia kuljettajan kuulutuksista ei saanut selvää. Kun juna pysähtyi eikä tyttöä näkynyt tulevan ulos, soitin hänelle ja kysyin, missä hän on. Oli viimeisessä vaunussa, mutta ennen kuin ehdin sinne asti juna lähti taas liikkeelle. Tyttö mukanaan. Ei siinä auttanut muu kuin sanoa, että jää pois seuraavalla asemalla. Ja lähteä ajamaan junan kanssa kilpaa Petäjävedelle. No, siellä oli onneksi asemalla valot ja tyttö osasi jäädä pois junasta. Mummukin löysi aseman ja sai viimein poimittua tyhjällä pihalla orpona seisoneen tytön mukaan ja vietyä lopulta sinne minne oli menossakin. Mutta kauhea tuska oli Petäjävedelle ajaessa mummullakin miettiessä, osaako tyttö jäädä siellä pois junasta vai mihin asti vielä joutuu. Eikä ollut rohkaiseva kokemus tytöllekään. Aiemmat, valoisaan aikaan tehdyt onnistuneet yksinmatkustukset painuivat nyt mielessä taka-alalle ja tämä matka kauhunhetkineen sai tuumaamaan, että enää ei varmastikaan uskalla yrittää. Tästä harmistuneena olenkin sitä mieltä, että Keuruun asemalle on saatava kunnollinen valaistus. Ja juniin sellaiset kuulutukset, että kaikki matkustajat varmasti kuulevat ja tietävät, missä juna seuraavaksi pysähtyy ja milloinkin on. Kuulemani mukaan Jyväskylästä illalla Seinäjoelle kulkevassa junassa ei kuulutuksia tule ollenkaan. Keuruun-mummu