Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Ilmastotyökaluja humustyöpajasta – Nuoret maaperäopissa Keuruun Ekokylässä

– Minua on aina kiinnostanut luonnonmukaisempi elämäntapa. Yhteiskunta ei toimi järkevästi tavassaan käyttää luonnonvaroja, ei yhteiskunnan itsensäkään kannalta. Itse koin asiasta voimattomuutta ja masennuin, sillä tuntui, ettei asiaan voi vaikuttaa. Ja niinhän toisetkin sanoivat, ettei asialle voi mitään, kertoo nuori helsinkiläinen Helmi Kohonen Ekokylän Humustyöpajassa aurinkoisena lauantaina ympyräpuutarhaan tutustumisen lomassa. – Minä kuitenkin paranin ja sain voimani takaisin. Nyt etsin tietoa, opettelen ja tutustun, miten ympäristön kuormitukseen voisin itse vaikuttaa omalta osaltani ja myöhemmin auttaa toisiakin, sanoo Kohonen. Ekokylän Humustyöpajassa hän ja neljä muuta muun muassa ympäristön tilasta huolestunutta nuorta aikuista opettelivat käytännössä, miten vaalia maaperän eloperäistä humuskerrosta esimerkiksi puutarhaviljelyssä. Alkuperäiskansojen viisautta Humustyöpajan opettaja ja ja Nuorten maa ry:n edustaja Siru Kuusela Keuruun Ekokylästä esitteli muun muassa eräiltä alkuperäiskansoilta periytyvää pyöreää alveolipuutarhaa, jossa kasvit istutetaan kuuteen sektoriin halkaisijaltaan seitsenmetrisen ympyrän sisään. Puutarhan voi perustaa myös metsään. Puutarhan perustustyöt tehdään huolellisesti, kaikki rikkakasvinjuuret nypitään maata kääntäessä pois. Keskelle tuodaan iso kivi. Se kerää päivällä lämpöä ja luovuttaa sitä yöllä kasveille. Istuttaessa vierekkäin sijoitetaan kumppanuuskasveja, esimerkiksi porkkana ja sipuli viihtyvät vierekkäin. Sektorin, ”viipaleen” ulkopäähän kylvetään kukkia, keskemmälle yrttejä ja ympyrän sisälle ruokakasveja. – Kesän mittaan rikkaruohoja nypitään aina puutarhassa käydessä. Paksu, jopa 30 senttimetrin kerros viherkatetta, riivittyä juolavehnää, pidättää kosteutta maassa, Kuusela esitteli puutarhaansa. Alveoliin voi istuttaa myös pensaan ja puun sekä sijoittaa reunoille vesiastiat tai kompostit. Kuusela oli istuttanut puutarhaan paitsi tuttuja ruokakasveja myös esimerkiksi maarianohdaketta, jota voi käyttää lääkintään ja kukkia, jotka houkuttavat hyönteisiä. Kurkkuyrttiä hän istutti, koska se syväjuurisena kasvina parantaa maan kasvukuntoa. Myös hyönteiset viihtyvät siinä. Lahjoja maaemolta Kuusela kuvasi puutarhan antimia runollisesti lahjoiksi maaemolta. – Kun maaperä voi hyvin, voivat kasvitkin hyvin. Elämä antaa meille lahjoja, jos suhtaudumme elämään suojellen ja elävistä olennoista huolta pitäen, sillä ihmisen tehtävä on edistää elämää, Kuusela sanoi. Humusta vaalimaan Kurssin ohjelmassa oli myös metsäpuutarhaan tutustuminen ja puutarhatöihin käytiin myös käytännössä. Maaperän humus vaikuttaa maan viljavuuteen, ja estää eroosiota. Humus on syntynyt hajonneista juurista, kasveista ja eläimistä. Se on suurimmaksi osaksi hiiltä, eli se sitoo ilmakehän hiiltä maaperään ja sillä on iso merkitys maapallon ekologian ja ilmaston tilaan. – Humuskerros on ohentunut ja vähentynyt huomattavasti erilaisten ihmisen toimien seurauksena, mikä osaltaan on vaikuttanut viljelyalojen köyhtymiseen ja tarpeeseen käyttää enemmän torjunta-aineita ja lannoitteita. Mutta humuksen määrää voidaan myös lisätä. Lisäämisellä voi olla todella suuria vaikutuksia: lisäämällä maaperän humuksen määrää jopa vain 4 promillen verran vuodessa sillä voitaisiin sitoa suurin osan ihmisen vuosittain tuottamasta hiilidioksidista, kuvaili puolestaan Marika Lohi , rahoitus- ja talousneuvoja Ehta Raha osuuskunnasta. Humustyöpaja kesti viikonlopun ja se on ensimmäinen työpaja humuskampanjassa. – Työpajoja pidetään lisää yhdessä alan ammattilaisten, viljelijöiden ja puutarhurien kanssa ja ideoidaan ja työstetään työkaluja, joilla voi parantaa maaperää kaupungissa ja sitoa siten hiiltä maahan, kertoi Lohi tulevia suunnitelmia. Humuspäivän Keuruun Ekokylässä järjestivät Nuorten maa ry, Biodynaaminen yhdistys ry ja Osuuskunta Ehta Raha. Nuorten maan toimintaan voi tutustua Keuruun Ekokylässä.