Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Mielipide: Keuruulla tennis ja jalkapallo voivat hyvin

Ilokseni taas kerran vanhoja Suur-Keuruita selatessani sattui silmiini viime vuoden (2019) KeuPa-lehti. Intohimoisena jalkapallon ja tenniksen ystävänä en voi olla kirjoittamatta muutamaa sanaa näistä hienoista lajeista. Itse olen viimeisen kymmenen vuoden aikana kiertänyt katsomassa ympäri maailmaa lähes kaikki Suomen Davis Cup -tennismaaottelut. Viimeksi näin maaliskuun alussa, kuinka pieni Suomi voitti suuren 120 miljoonan asukkaan Meksikon ulkona massakentällä pelatussa kisassa 3-2. Suur-Keuruista olen huomannut, että Keuruun kilpatennis voi hyvin. Varsinkin ikämiehet ovat pärjänneet mainiosti. Sen sijaan juniori- eikä naiskilpatenniksestä ole juttuja juuri näkynyt. Voi johtua siitäkin, että luen Suur-Keuruuta vain satunnaisesti ja usein jälkijättöisesti. Intoa, tahtoa, taitoa ja aherrusta Jalkapallossa kymmeneen vuoteen minulta on jäänyt kaksi Suomen EM- tai MM-kisakarsintaottelua näkemättä livenä. Toinen niistä oli viime syksyn merkityksetön vierasottelu Ateenassa Kreikkaa vastaan. Edellä olevan syyn lisäksi en mennyt Ateenaan, koska olin nähnyt Kreikan maajoukkueen viimeisen kahden vuoden aikana häviävän Suomelle kaksi kertaa ja viime reissulla Ateenan metrossa hyvin taitava taskuvaras vei minun taskustani rahapussin, vaikka lähes kaksin käsin pidin siitä kiinni. ”Toivon menestystä keuruulaiselle jalkapalloilulle ja innolla odotan edustusjoukkueen nousua kolmosdivariin.” KeuPa-lehti osoittaa, että jalkapallon parissa Keuruullakin touhuaa edelleen suuri joukko maailman suurimmasta urheilulajista kiinnostunutta. Ja Haapamäelläkin laji elää. Multian nouseminen mukaan lajikirjoon on hieno asia. Markku Piilemän hieno juttu alunperin multialaisesta Kaarlo Rintamäestä osoittaa, että mistä tahansa voi nousta huipulle. Kunnan kokoon nähden Keuruu on panostanut liikuntapaikkoihin kiitettävästi. Lähes joka lajiin löytyy paikka harrastaa tai kilpailla. Me 40-luvulla syntyneet potkimme tai löimme palloa vanhalla ja silloin ainoalla urheilukentän hiekalla ja talvella luistelimme. 60-luvulla valmistui uusi urheilukenttä, jonka ruohopinnasta me jalkapallon ystävät erityisesti pidimme. Me pojat saimme sieltä lähdöt monta kertaa, kun menimme keväällä innoissamme liian aikaisin orastavaa ruohomattoa pilaamaan. KeuPa-lehti kuvineen todistaa, että kilpatasolla pelaajia valmentajineen ja huoltajineen löytyy pitkälle kolmattasataa. Siihen, kun lisää vielä harrastajapelaajat, niin palloa pyörittää kesäisin useampi sata ihmistä. Kuvista näkee ja jutuista ilmenee, että joukkueissa on mukana kansainvälisyyttä ja pelaamassa käydään ulkomaita myöten. Lasten ja miksei aikuistenkin jalkapallokouluista löytyy tulevaisuuden pelaajia. Kun saadaan koko perhe kiinnostumaan lajista, niin joukko sen kun laajenee niin kentällä kuin kentän laidallakin. Perheenjäseniä tarvitaan seuroissa monenlaiseen toimintaan. Heitä ei ole tarjolla koskaan liikaa. Toivon menestystä keuruulaiselle jalkapalloilulle ja innolla odotan edustusjoukkueen nousua kolmosdivariin. Intoa, tahtoa, taitoa ja mielekästä aherrusta kaikille lajin parissa touhuaville! Veijo Heinonen KeuPan maalivahti 60-luvulla Kuopio