Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Uljas on uskaltanut ajatella isosti

Uljas Valkeisen tunnelmat 60-vuotispäivän ja osittaisen eläkkeelle jäämisen alla ovat hyvät. – Jos olisin vuosi sitten istunut tässä puhumassa, ei olisi ollut näin paljon virtaa. Silloin mietin, että tätäkö vanhaksi tuleminen on, ei meinaa jaksaa mitään, hän sanoo. Syy voimattomuuteen löytyi lääkärin pakeilla. – Minulla todettiin juhannuksen alla vaikea uniapnea. Testilaitteet mittasivat 75 hengityskatkosta tunnissa. Lääkäri ihmetteli, kuinka olen jaksanut tehdä työt, hän sanoo. Nyt virtakytkin on taas on-asennossa. Muukin on miehessä muuttunut. Kesän aikana Valkeinen on kasvattanut parran. Se ei liity ikäkriisiin vaan kasvavaan panostukseen Finn-Savotassa. – Pojat sanoivat, että brändiin kuuluu, että miehellä on parta, hän sanoo. Karstulalainen retkeilytarvikkeita suunnitteleva ja valmistava Finn-Savotta on ollut tärkeä osa Uljas Valkeisen uraa ja elämää 1980-luvulta lähtien. Vuonna 1984 rakennusinsinööriksi valmistunut Valkeinen sai silloiselta appiukoltaan pyynnön tulla suvun firman jatkajaksi, ja siihen hän keskittyikin seitsemän vuoden ajan. Nyt hänen poikansa Elmo ja Julius Valkeinen omistavat yrityksestä 98 prosenttia ja ovat perheyrityksen johdossa kolmannessa polvessa. Uljas Valkeinen on ollut 10 vuotta mukana hallituksen puheenjohtajana, mutta nyt aikaa Savotalle ja omille pojille on enemmän. – Panostan nyt Savottaan. Tavoitteena on tuplata liikevaihto ja kansainvälistyä. Tämä ei ole leikkiä. Töissä en puhu pojille isänä, enkä puutu operatiiviseen puoleen. No, telttasaunanlämmityksen MM-kisoissa meni minulta vähän operatiiviselle puolelle kommentoinniksi, mutta se juttu on jo käsitelty, hän kertoo. Uljas Valkeinen tunnetaan keskisuomalaisena yritysvaikuttajana, jonka työ tunnustetaan laajemmaltikin. Hänellä on ollut työuransa alusta lähtien vientiä monenlaisiin projekteihin, luottamustoimiin ja yritysten hallituksiin. Hän laski, kuinka monta vuotta hän on ollut johtamassa yrityksiä ja mukana yritysten hallituksissa. Kaikki pestit yhteen laskettuna vuosia on 128 vuodesta 1990 tähän päivään. Elämän alku Karstulassa 20.8.1959 ei ollut helppo. – Olen kymmenlapsisen perheen kuopus. Kuukautta ennen kuin synnyin, perheen talo paloi. Paloauto ajoi matkalla ojaan, ja talo ehti palaa kivijalkaan. Kaikki meni, Valkeinen kertoo. Pikkuveli sai kuulla isosisaruksilta leukailua, mutta antoi kyllä takaisinkin. – Veljet sanoivat, että ei Uljaksesta voi enempää vaatia, kun se on rääppeistä tehty, Valkeinen sanoo. Heidän perheessään äidin lempinimi oli Vääpeli ja isän Kapu. – Sitten kerroin sisaruksille, että kun minä synnyin, Vääpeli sanoi Kapulle, että katso nyt, yhdeksän harjoituskappaletta tehtiin ja nyt tuli täydellinen. Siihen loppui leukailu, Valkeinen kertoo. Vappuna 1993 Uljas Valkeisesta tuli yhdessä yössä kaupunkilainen, kun hän muutti Keuruulle. – Keuruu oli läpikulkumatkalla Karstulasta Tampereelle. Se vaikutti paikalta, jossa viihtyisin, hän sanoo. Koti on ollut Keuruulla, mutta työt ovat olleet pääosin Jyväskylässä kuluneet 22 vuotta. – Olen ajanut tätä väliä 11 kertaa maapallon ympäri, Valkeinen sanoo. Valkeiselle on ollut helpottavaa, että päätyö on ollut matkan päässä kotiovelta, vaikka Keuruullakin hänellä on ollut näppinsä pelissä muun muassa kehittämisyhtiö KeuLinkin toiminnan käynnistämisessä. – Jyväskylässä kävelykadulla työt kävelevät jatkuvasti vastaan. Kun olen Keuruulla, yleensä olen vapaalla, hän sanoo. Tärkeintä on tahto Monessa mukana oleminen on ollut Valkeisen pirtaan sopiva tapa tehdä töitä, mutta ilman hintaa se ei ole tullut. Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:n toimitusjohtajaksi hän tuli vuonna 1991 kehittämään seudun yritystoimintaa. – Kun lama iski, siitä tulikin pelastusoperaatio, hän sanoo. Vuosi oli hurja. Vuonna 1992 hän koki pysähdyksen, jonka seurauksena kalenterissa on tällekin vuodelle merkitty burn outin vuosipäivä. – Tein silloin töitä aamuviidestä iltayhteentoista. Siihen tuli sitten avioero samaan pakettiin, hän sanoo. Ei kukaan ollut luvannutkaan, että urapolku sujuisi kuin sunnuntaikävelyllä maisemia ihaillen. Päin vastoin luvattiin tiukkoja paikkoja ja loputonta työsarkaa. – Honkarakenteen johtaja Jukka ”Penni” Markkanen sanoi, että tehtäväsi on hankkiutua kusisiin paikkoihin, ja sitten kun ne selviävät, etsit uusia, Valkeinen sanoo. Valkeinen on halunnut kehittää koko Suomen yrityskulttuuria. – Se oli pirun mielenkiintoista huomata, että pystyin auttamaan yrityksiä. Kyllä aluksi pelkäsin sitä, onko minusta siihen, hän sanoo. Uljas Valkeinen sai sinisen faksin ensimmäisen työviikon jälkeen Karstulan kehittämisyhtiössä. Kun faksi löytyi myöhemmin pöytälaatikosta, se pääsi huoneentauluksi. Näin siinä lukee: ”Tavoitteiden saavuttamisessa tärkeintä on tahto. Se, joka tahtoo, keksii keinot. Se, joka ei tahdo, keksii selitykset. Mieti siis joka päivä, onko sinut palkattu tänne keksimään etukäteen keinoja vai jälkikäteen selityksiä.” Kun Valkeisen työ pulassa olevien yritysten auttajana tuli Karstulassa tutuksi, hänen musta Saabinsa firman pihamaalla tulkittiin pahaksi merkiksi. – Lopulta tapaamiset piti järjestää muualla kuin yritysten tiloissa, hän sanoo. Kivaa ja pirun jännää Uran varrelle on mahtunut lukuisia autettuja yrityksiä, mutta myös niitä tapauksia, joissa ei ole onnistuttu. Valkeinen on kuitenkin sillä linjalla, että saavuttaakseen jotain suurta, on uskallettava suunnitella suuresti ja ottaa sopivasti riskiäkin. – Eräs isä kun puhui poikansa kanssa yritystoimintansa jatkosta ja poika päätti ottaa tehtävän vastaan, isä sanoi: Teit poikani oikean valinnan. Kun yrityksellä menee hyvin, se on kivaa. Kun menee huonosti, se on pirun jännää, Valkeinen kertoo. Esimerkkinä tapauksesta, joka tuntui menevän puihin, hän mainitsee start upin nimeltä Kasvu Open. – Vuodet 2014–2016 oli sitä pirun jännää. Ensimmäisen vuoden jälkeen oltiin pahasti miinuksella. Uskalsimme kuitenkin asettaa tiimille kovan tavoitteen, ja työnteko kannatti, hän sanoo. Kasvu Open on peruja Keski-Suomen kauppakamarin sekä yrityskehittämisen Y4-projektin ja sitä seuranneen Yritysten Taitava Keski-Suomi -projektin toimista. Kasvu Openissa yritykset saavat Jyväskylän yliopiston professorin Marko Sepän kehittämän mallin mukaan ilmaiseksi sparrausapua asiantuntijoilta. – Asiantuntijat tulevat mielellään talkoilla sparraamaan, vaikka saavat meiltä vain kehnon lounaan ja pinssin. Heitä on ollut yli kahden pataljoonan verran tähän mennessä mukana, Valkeinen sanoo. Valkeisen mukaan Kasvu Openin tarkoitus on olla pk-yrityksille helppo paikka saada asiantuntijaneuvoja yritystoiminnan kehittämiseen. – Ideana on, että kasvunnälkäiset yritykset pääsevät eturiviin. Kasvu Openissa on tarve tehdä asioita vähemmällä byrokratialla ja suoraan yritysten kanssa, hän sanoo. Vaikka raha ei asiakasyritysten ja asiantuntijoiden suuntiin liiku, kuluja Kasvu Openilla toki on. – Raha on tullut minun suustani puhumalla. Puolentoista sataa rahankeruureissua olen tehnyt etelään, Valkeinen sanoo. Rohkeasti huilluihin juttuihin Syyskuun alussa Uljas Valkeisella alkaa elämässä uudenlainen vaihe. Hän jää eläkkeelle Kasvu Openin toimitusjohtajan tehtävästä. Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtajana hän oli yli 20 vuotta. – Olen iloinen, että työurani on ollut niin mielenkiintoinen, hän sanoo. Valkeinen jättää hyvillä mielin Kasvu Openin osaaviin käsiin. – Vuonna 2013 asetettiin tavoite, että olemme merkittävin yritysten kasvusparraaja. Se on saavutettu. Kasvu Open ei ole ollut yhden miehen show. Työtä jatkava tiimi ei tee sitä rahasta vaan auttamisen palosta, hän sanoo. Uljas Valkeinen on urallaan osoittanut, että hänellä on taito valita oikeita sanoja, oikea hetki ja oikea taho esimerkiksi rahoituksen hakemiseen. Hänellä on ollut myös silmää nähdä, kuka on oikea osaaja mihinkin tehtävään. – Se, missä olen ollut urallani hyvä, on rekrytointi. Tiimi on myös ollut hyvä johtamaan minua. Homma toimii, kun on huipputiimi, jossa kaikki antavat panoksensa ja näkevät, milloin on tarve paiskia töitä. Jos mukana on joku, joka tekeekin vain 70 prosenttia ja haluaa karata veneilemään kiireisimpään aikaan, tasapaino kärsii, hän sanoo. Uljas Valkeinen on tarvinnut myös rohkeutta ottaa riskejä, vaikka riskinottoa on välillä vierestä kummasteltukin. – Olen lähtenyt moneen hulluun mukaan, mutta kertaakaan ei ole tullut kunnolla turpaan, Valkeinen sanoo. Valkeinen kertoo olleensa koululaisesta lähtien ahkera, mutta uralla hän on sattunut olemaan toisinaan myös oikeassa paikassa oikeaan aikaan. – Sattumaa se oli, että päädyin Karstulassa kehittämisyhtiön toimitusjohtajaksi, hän sanoo. Uljas Valkeinen sai sinisen faksin ensimmäisen työviikon jälkeen Karstulan kehittämisyhtiössä. Kun faksi löytyi myöhemmin pöytälaatikosta, se pääsi huoneentauluksi. Näin siinä lukee: ”Tavoitteiden saavuttamisessa tärkeintä on tahto. Se, joka tahtoo keksii keinot. Se, joka ei tahdo keksii selitykset. Mieti siis joka päivä, onko sinut palkattu tänne keksimään etukäteen keinoja vai jälkikäteen selityksiä.” Metsään sään mukaan Puoliso Marjaana Valkeinen on puutarhaliikkeestään osa-aikaisesti eläkkeellä, joten yhteisille suunnitelmille on nyt paremmin aikaa. Metsästyskausi on jo mielessä, ja sukellusreissu Indonesiaan suunnitteilla. – Saan mennä metsälle kelien enkä viikonpäivän mukaan. Olen nyt metsien ja Savotan mies, hän sanoo. Uljas Valkeinen viettää syntymäpäivänsä metsällä ja juhlii myöhemmin perhepiirissä. – Syntymäpäivänä alkaa karhunmetsästyskausi. Mutta minun pitää tulla jo illaksi kotiin, että Marjaana pääsee majavia metsästämään, Valkeinen kertoo. Työvuosien aikana Uljas Valkeinen ei ole kunnon lomia pitänyt. Nyt on aikaa sillekin.