Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Nyt tuli noutaja!

Suomen Noutajajärjestö (SNJ) piti heinäkuun ensimmäisellä viikolla vuosittaista kesäleiriään Keuruun varuskunnan alueella. – Maasto täällä sopii erittäin hyvin kurssin tarpeisiin, leirinjohtaja Kirsi Koivunen sanoo. Koiria on leirillä paljon, mutta siihen nähden haukkuja kuulee vähän. Leirille osallistuu noin 250 henkilöä. Koirien lukumäärästä ei ole varmuutta, sillä kursseille osallistuvien koirien lisäksi monilla on muitakin koiria mukana. – Aika monella näkyy olevan kolme koiraa. Se on jokin maaginen luku. Joillakin on tietty vähemmän, toisilla enemmän, Koivunen sanoo. Nuorimmat osallistujat, siis koirat, ovat kolmen kuukauden ikäisiä pentuja, vanhimmat 15-vuotiaita vaareja. Leirin aikana noutajille on tehty monenlaisia testejä ja koulutuksia. Välillä koko leiri kokoontuu yhteen, mutta suuren osan ajasta leiriläiset ovat omissa ryhmissään. On Iloinen noutaja - ja penturyhmät sekä ryhmiä tottelevaisuuden tai metsästystaitojen harjoittelemiseen. Vinkuiitat ja kuumakallet -ryhmässä opetellaan sitä, kuinka pysytään vinkumatta ja rauhallisesti. – Haukkuminen ja vinkuminen ei ole noutajalta toivottua käytöstä, Kirsi Koivunen sanoo. Koirat ovat suorittaneet leirillä muun muassa taipumuskokeita. Kokeiden tarkoitus on selvittää koiran luonteen rodulle tyypillisiä piirteitä, ja soveltuuko koira esimerkiksi metsästyskoiraksi koulutettavaksi. Myös näyttelykoira tarvitsee hyväksytyn taipumuskokeen, jotta sillä on mahdollista saada Suomen muotovalion titteli. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Koira pysyy tehtävässään, eikä välitä häiriöistä Koulutettu koira ei kiinnostu lainkaan polulla ihan liki ohittavista ihmisistä, vaan keskittyy tehtäväänsä. Monilla noutajien isännillä ja emännillä roikkuu kaulassa pilli, jolla koiralle puhalletaan käskyjä. – Jos koira on 100 metrin päässä, ei huhuilu auta. Koiralle on opetettu pillillä erilaisia käskyjä ja tulemaan luo, Kirsi Koivunen sanoo. Kun yksi koira suorittaa tehtävää, muut koirat eivät juokse ilmassa lentävien harjoitusvälineiden eli damien perään tai reagoi käskypilliin. – Koirat myös oppivat harjoittelun myötä tunnistamaan, oliko kutsuvihellys itselle vai toiselle koiralle, leirin tiedotusvastaava Salla Kaartinen sanoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Maija Palomäen 4-vuotias Myytti on chesapeakelahdennoutaja, jonka Palomäki hankki nimenomaan harrastuskoiraksi. – Olen harrastanut kaikkien koirieni kanssa. Tykkään mennä koirien kanssa metsässä. Minusta ei olisi toko-kisailijaksi, Palomäki sanoo. Palomäellä on kolme koiraa, ja hän on käynyt SNJ:n leireillä ja muissa tapahtumissa aiemminkin. – Tänä vuonna innosti mukaan erityisesti Tanskasta asti saapunut nimekäs kouluttaja. Lisäksi tämä on myös sosiaalinen harrastus. Täällä tapaa muita saman rodun harrastajia, hän sanoo. Myytin kanssa hän treenasi leirillä metsästystaitoja. Myytille heitetään linnun virkaa harjoituksissa ajavat damit veteen ja kahteen eri suuntaan metsässä. Palomäki ohjaa koiraa pillillä. Vesi on noutajalle suuri palkinto, ja tehtävässä harjoitetaan sitä, että koira malttaa suorittaa annetut tehtävät oikeassa järjestyksessä, vaikka hinku veteen olisi suuri. – Kun metsästysreissulla tippuu samaan aikaan kaksi lintua ja toinen on haavakko, koira ohjataan ensin sen luokse. Siksi on tärkeää harjoittaa koiraa suorittamaan tehtäviä toivotussa järjestyksessä, Salla Kaartinen kertoo. Metsästys- ja jäljestystuomari Timo Saario järjesti leirillä tehtäviä, joissa harjoitellaan metsäsytskoirien jäljestämiskoetta varten . Hän korostaa sitä, että koira on parhaimmillaan ihmiselle korvaamaton apu. – Kokeella pyritään jäljittelemään esimerkiksi kolarissa loukkaantuneiden tai haavoittuneiden eläinten jäljestyksessä. Koirat voivat olla silloin viranomaisille virka-apuna, eikä siihen voi kokemattoman koiran kanssa lähteä, Saario sanoo. Kouluttamaton koira on hallitsematon koira Noutajat sopivatkin hyvin koiraksi, jonka kanssa harrastaa aktiivisesti. Kirsi Koivusen mukaan noutajakoirissa on rauhallisuutta, mutta myös moottoria, joka innostaa koiran tekemään työtä. – Noutajat ovat metsästyskoiria, niiden pitää saada riittävästi tekemistä ja ongelmien ratkomista Koirien kanssa voi harrastaa ja kilpailla monissa lajeissa. Noutaja on kuitenkin myös kotikoira. Noutajat on jalostettu metsästyskoiriksi, ja työnteko on niille luontaista. Noutajia on esimerkiksi opas- ja poliisikoirina. Vaikka koiran kanssa ei aikoisi sorsametsään tai kilpailuihin, Koivusen mukaan jokainen noutaja on tarpeen kouluttaa pennusta pitäen. – Noutaja on iso koira, jolla on neliveto ja massaa yli 20 kiloa. Jos koira on kouluttamaton, se on hallitsematon. Koira tarvitsee tekemistä ja ongelmien ratkomista. Muuten paikat hajoaa, hän sanoo. Noutaja tarvitsee aktiivisuutta. – Tavoitteena on iloinen ja innostunut koira, kun tekemisen puutteessa se taas voi olla pahimmillaan apaattinen. Tärkein asia koiran koulutuksessa on se, että tekeminen vahvistaa ohjaajan ja koiran suhdetta. Myös ihminen saa onnistumisen iloa, Koivunen sanoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Vapaaehtoisten yhteistyö on kaikkien etu SNJ:n leirin kanssa samaan aikaan järjestetään myös Chesapeakelahdennoutajien eli chessien rotujärjestön kesätapahtuma. SNJ:n kesäleiriä on mahdollistamassa myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) komppanian huollon tukikurssi, jonka tiimoilta Keskisuomalaisen huoltokillan vapaaehtoisia reserviläisiä on huolehtimassa leiriläisten muonituksesta ja logistiikasta. MPK:n kurssin johtajana toimi Mika Marin . Leiri on ollut arvokas mahdollisuus ja tilaisuus reserviläisille harjoitella muonitusta. Pieniä maastomuonituksiakin on tehty. Leiriläiset ovat olleet tyytyväisiä yhteistyöhön. – Kun leirillä on ruoka-aika, ruuat ovat esillä kellontarkasti. Se on ollut tärkeää leirin sujumisen kannalta. Meidän vapaaehtoisten toimijoiden olisi muutenkin hyvä toimia enemmän yhdessä, Koivunen sanoo. Juttuun tehty muutoksia 6.7. klo 10.13.