Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Koko syksy on hirvihaukkujen aikaa

Keski-Suomen Puna-mustat pystykorvayhdistys on Suomen Pystykorvajärjestön maakunnallinen yhdistys Keski-Suomessa. Yhdistyksen toiminnassa edistetään suomenpystykorvien, karjalankarhukoirien ja pohjanpystykorvien jalostusta, kasvattamista ja metsästysominaisuuksien kehittämistä. Keski-Suomen Puna-mustat järjestivät hirvenhaukkukokeen Keuruulla 16. syyskuuta. Kilpailun ylituomarina toimi Kalle Nummelin . Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Yhdistyksen sihteerin ja rahastonhoitajan, keuruulaisen Marja-Terttu Raiskinmäen 4-vuotias harmaa norjanhirvikoira Golden Mist Wessel eli Wesseli on aloittamassa omaa uraansa varteenotettavana hirvimetsäkaverina. – Tänä syksynä se haukkui itsensä karsintojen kautta Korpilahden piirimestaruuskokeeseen, Raiskinmäki kertoo. Karsinnat ponnahduslauta piirimestaruuskilpailuun Syyskuun viimeisenä viikonloppuna 26.–27. syyskuuta järjestettiin Keski-Suomen kennelpiirin piirimestaruuskilpailun karsintakokeet. Lauantaina 26. syyskuuta olivat pohjoisen lohkon karsintakokeet Kyyjärvellä, ja niihin osallistui 22 koiraa. Etelän lohkon kokeet pidettiin samana päivänä Jyväskylässä 16 koiran voimin. Keskilohkon karsintakoe järjestettiin sunnuntaina 27. syyskuuta Laukaassa, ja siihen osallistui 21 koiraa. Kaikkiaan Keski-Suomen kennelpiirin piirimestaruuskilpailun karsintakokeisiin osallistui 59 koiraa, joista 3. lokakuuta pidettyihin kennelpiirin mestaruuskokeeseen Korpilahdelle pääsi 22 koiraa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Piirimestaruuskilpailun järjesti Jämsän Seudun Pystykorvayhdistys. Keski-Suomen piirimestaruuden voitti karjalankarhukoira Kärväksen Mosku, jonka omistaa Risto Järvinen Jämsästä. Toiseksi tuli karjalankarhukoira Jämäkän Juju, jonka omistaa Tapio Suomela Viitasaarelta. Raiskinmäen Wesseli sijoittui kolmanneksi. – Kyllä olemme sijoitukseen tyytyväisiä sekä emäntä että koira, Raiskinmäki toteaa. Haukkukokeilla selvitetään metsästysominaisuuksia Haukkukilpailuissa, kuten aina muulloinkin, mennään koiran ehdoilla. Vaikka kuinka olisi harjoiteltu, kisoissa koira saattaa jostain syystä olla haluton lähteä etsimään hirviä tai lähtee seuraamaan jotain muuta hajua. – Niinkin voi käydä, ettei se meinaa palata metsästä takaisin ja sitä pitää lähteä hakemaan, Raiskinmäki selvittää. Varsinaisiksi hirvikoiraroduiksi luetaan kotimaisista alkuperäisroduista karjalankarhukoira. Tulokkaita ovat Ruotsista ja Norjasta peräisin olevat hälleforsinkoira, jämtlanninpystykorva, valkoinen ruotsinhirvikoira, harmaa norjanhirvikoira ja musta norjanhirvikoira, sekä Venäjältä tulleet itäsiperianlaika, länsisiperianlaika ja venäläis-eurooppalainen laika. Hirvenhaukkukokeiden tarkoitus on ensisijaisesti saada selville koirien hirvenmetsästysominaisuudet jalostusta varten, pitää hirvenmetsästys tasokkaana koiraurheiluna, kehittää sen harrastajia ja heidän yhteistoimintaansa sekä tarjota kilpailumahdollisuus haukkukokeiden sääntöjen perusteella. – Keuruulla ja lähiseuduilla on paljon metsästäjiä, joille koira on sekä työtoveri että ystävä. Kisat tarjoavat mahdollisuuden hitsautua yhä enemmän yhteen, jotta molemmat ymmärtävät toisiaan tosi tilanteessa. Haukutaan pitkin syksyä Hirvihaukkuja säätelee lainsäädäntö, ja kokeita järjestetään 20. elokuuta lähtien aina vuoden loppuun 31. joulukuuta saakka. – Haukkukokeisiin voi osallistua pitkin syksyä, mikä palvelee hyvin metsästysharrastusta. Jos ei pysty osallistumaan johonkin kokeeseen, pian on tulossa jo seuraava mahdollisuus. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Teknisesti hirvihaukku luokitellaan yksiluokkaiseksi HIRV-kokeeksi, johon osallistumiseksi koiralta ei yleensä vaadita näyttelytulosta, mutta arvokisojen osallistumisvaatimuksissa niitä saatetaan pyytää. – Hirvenhaukkukokeisiin saavat osallistua Suomen Harmaahirvikoirajärjestön, Suomen Pystykorvajärjestön sekä Suomen Laikajärjestön alaiset rodut. Kokeet voivat olla yleisiä kokeita, yhdistyksen jäsenten välisiä mittelöitä tai kansainvälisiä kokeita. Välillä saatetaan testata koiran taipumusta karhun haukkumiseen tai katsoa, miten koira pystyy jäljestämään hirveä kytkettynä. Yleensä kokeeseen osallistuva hankkii koemaaston ja koemaastojen käyttöön on kysyttävä lupa maanomistajalta. Kokeen järjestävä yhdistys huolehtii kokeen järjestelyistä ja anoo koeluvan. Koirilla omat työskentelyalueet – Vaikka kisaaminen on hauskaa vapaa-ajan toimintaa, se on myös suunnitelmallista ja valvottua. Järjestävä yhdistys nimeää ylituomarin ja hänen varahenkilönsä, jotka kennelpiiri hyväksyy. Kokeessa noudatetaan Suomen Kennelliiton hyväksymiä sääntöjä. Haukkukoetta varten koira tarvitsee 2 000–5000 hehtaarin alueen, jolla sen toimintaa voidaan tarkkailla. Kukin koira arvotaan omalle maastokaistaleelleen, minne kokeeseen osallistuva siirtyy arvonnan jälkeen ryhmätuomarin ja palkintotuomarin kanssa. – Koirien on oltava riittävän etäällä toisistaan, jotta ne pystyvät työskentelemään kilpailussa vaadittavalla tavalla. Koeryhmän kokeessa muodostavat omistaja, joka on yleensä myös koiranohjaaja, 2 tuomaria, joista toinen usein toimii myös maasto-oppaana ja mahdollisesti tuomarikoulutuksessa oleva harjoittelija. Tuomariksi koulutetaan Kokeita järjestävät yhdistykset pitävät myös palkintotuomarikursseja. Kurssin käytyään ja siihen liittyvät harjoittelut suoritettuaan ja palkintotuomarioikeudet saatuaan henkilö voi toimia hirvenhaukkukokeen tuomarina maastossa. Oppaan tehtävä on ottaa selville koealueen hirvitilanne. Hän neuvoo ryhmälle lähtöpaikan, missä osallistuvalla koiralla olisi mahdollisuus hirven löytämiseen tarpeeksi etäältä. – Jos ohjaajan pitää lähteä hakemaan koiraa metsästä, opas voi auttaa siinäkin. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kun koepäivä koittaa, ohjaaja järjestää kuljetukset koepaikalta maastoon ja sieltä pois ja antaa koiran maastokortit tuomareille. Ohjaaja ja tuomarit seuraavat koiraa gps-paikantimella. – Kaikki koiran toiminta maastossa kirjataan niin sanottuun maastokorttiin, joka kilpailun päätteeksi annetaan ylituomarin arvioitavaksi. Koira päästetään irti sopivassa paikassa, jotta se lähtee hakemaan hirveä. Vaikka maasto on varattu haukuille etukäteen, alueella saattaa liikkua kilpailun ulkopuolisia ulkoilijoita. Keuruun metsissä ei kuitenkaan tavallisesti tarvitse turvautua varamaastoon. – Jos varamaastoa tarvitaan, sinne menemiselle tarvitaan lupa ylituomarilta. Löydöstä alkaa koiran työskentely Hirven hakemiselle maastossa on koiran irti laskusta lukien varattu aikaa 6 tuntia. Jos koira ei lähde hakemaan hirveä ensimmäisen tunnin aikana, koe lopetetaan sillä kertaa siihen. – Koira on koira, eikä sen käyttäytymistä voi koskaan täydellisesti arvata eikä ennakoida. Menestyksestä riippumatta kisapäivä on mukava kokemus, ja koirat ja ystävät saavat tavata toisiaan, Raiskinmäki kertoo. Hakuaika päättyy yleensä ensimmäiseen löytöön jo ennen kuin ylituomarin määräämät 6 tuntia ovat kuluneet umpeen. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Löydöstä alkaa koiran työskentelyaika, jolle on varattu enintään 5 tuntia. Tuomarit seuraavat, milloin koira alkaa haukkua hirveä. Löytöhaukulla tarkoitetaan koiran kykyä saada hirvi pysymään löytöpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Koiran annetaan haukkua löytöpaikalla rauhassa työskentelyajan alussa. Kun hirvi karkotetaan, pisteitä annetaan esimerkiksi siitä, lähteekö koira seuraamaan tätä niin sanottua karkkoa, ja kuinka monta kilometriä se seuraa ja saako se karkon jälkeen uusintahaukun. Katsotaan, mihin koira pystyy Toiminnassa on kyse siitä, pystyykö koira pysäyttämään hirven sen jälkeen, kun on sitä seurannut. – Sitten tuomari yrittää saada hirvestä ampumatilaisuuden. Sillä halutaan nähdä, miten hyvin koira antaa metsästäjän lähestyä hirveä. Koiran työskentelyaika katsotaan päättyneeksi viimeistään silloin, kun ensimmäisestä löydöstä on kulunut 5 tuntia tai pimeän tulosta on kulunut 2 tuntia. – Pimeäksi lasketaan se hetki vuorokaudesta, kun maastokorttia ei voi enää täyttää ilman otsalampun valoa. Jotta koiran voi viedä hirvenhaukkukokeisiin, sen pitää olla vähintään 9 kuukauden ikäinen, ja sen rokotukset ja tunnistusmerkintöjen on oltava kunnossa. Ylituomarin tärkeä tehtävä Yleensä koiraa on treenattu jo kotimaastossa ennen kokeeseen osallistumista ja se on antanut omistajalle näyttöä, että se osaa työskennellä hirvien kanssa. Ylituomari johtaa koetta ja puhuttelee osallistujat. Hän selvittää arvosteluperusteet ryhmälle ja ohjaajalle koepaikalla. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Ensimmäisen palkinnon eli HIRV1n saa, jos pisteitä on vähintään 70. Toinen palkinto eli HIRV2 luovutetaan vähintään 60 pistettä saaneelle kilpailijalle, ja kolmannen palkinnon eli HIRV3n alaraja on 50 pistettä. Kokeessa jaetaan niin monta ensimmäistä, toista ja kolmatta palkintoa kuin tulokset oikeuttavat. Kun koira on saavuttanut 4 HIRV1-tulosta ja sillä on vähintään yksi näyttelytulos H eli hyvä, se valioituu Käyttövalioksi FI-KVA-HIRV. Edit. 4. lokakuuta 2020 kello 18.01 korjattu kuvatekstiin tuomarin sukunimeksi Lahtinen.