Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Korona on rajoittanut kirkonmenoja – Nyt katse suuntautuu kesään ja kokoontumisrajoitusten höllentämiseen

Kun valmiuslaki otettiin Suomessa käyttöön, myös kirkossa oli reagoitava uusiin tilanteisiin. Piispat antoivat ohjeen, miten kirkolliset toimitukset hoidetaan poikkeusaikana. Keuruun seurakunnan pastori Merja Kaunismäki pitää työssään siitä, että voi kokea yhteenkuuluvuutta seurakuntalaisten kanssa. – Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot ovat tuoneet siihen kokemukseen uusia ulottuvuuksia. Poisnukkuneiden seurakuntalaisten siunaukset on toimitettu kauniisti, mutta muistotilaisuuksien pitäminen on siirtynyt tulevaisuuteen. Omaiset päättävät heille sopivan ajankohdan, ja seurakunnan työntekijät osallistuvat muistotilaisuuteen mahdollisuuksiensa ja omaisten toiveiden mukaan, Kaunismäki toteaa. Valtioneuvosto rajasi kokoontumisen 10 henkilöön, ja siitä on Kaunismäen arvion mukaan pidetty aika hyvin kiinni. – Omaiset saattavat kuulua riskiryhmään tai eivät pääse matkustamaan. Sen verran piispoilta tuli lievennystä, että jos omaisia olisi tulossa vaikkapa 15, emme jättäisi ketään ovien ulkopuolelle, mutta mikäli isompi sukulaismäärä haluaisi osallistua tilaisuuteen, hautaan siunaaminen tapahtuisi ulkona. Kaunismäki kertoo myös seurakunnan jäsenistä, joille ei ole korona-aikana riittänyt kantajia lähipiiristä. – Sellaisessa tapauksessa seurakunnan työntekijät ovat laskeneet arkun hautaan edellisenä päivänä, ja haudalle on menty pienellä joukolla seuraavana päivänä. Toisenlainen toimintatapa ei ole yhtään vienyt arvokkuutta saattohetkestä. Kätten merkitys seurakuntatyössä Haastavimpana rajoituksena korona-aikana tapahtuvassa työssään Kaunismäki pitää sitä, että ei voi kätellä. – Kättely tulee niin automaattisesti, että kun sitä ei saa tehdä, huomaa, miten tärkeitä pienetkin tavat ovat. Lähimmäisen kohtaamisen ytimessä on tervehtiminen, ja koen, että tavallisesti kädenojennus on osa surevan omaisen lohduttamista. Tavallisesti tapaamme omaisten kanssa ennen siunauksen toimittamista, mutta nyt juttelemme puhelimitse ja kohtaamme ensimmäistä kertaa vasta kappelin käytävällä. Kaunismäki arvostaa työssään pyhien eleiden symboliikkaa, kuten vaikkapa kätten laskemista pään päälle ristiäisissä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Tavallisesti peitän vauvan päälaen hetkeksi kämmenelläni, mutta sitäkään ei voi tehdä tässä tilanteessa. Siunaamisen eleet jäävät piirroiksi ilmaan, Kaunismäki toteaa. Myös Petäjäveden ja Multian kirkkoherra Laura Laitinen on kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, ettei käytä toimitusten aikana käsiään samalla tavalla koskettaen kuin tavallisesti. –Tähän mennessä olen pitänyt useamman siunaustilaisuuden ja kastanut yhden vauvan. Esimerkiksi ristinmerkin tekeminen ja kasteveden valelu päähän ovat tavallisesti sellaisia hetkiä, jolloin papin sormet koskettavat lasta, mutta olen piirtänyt ristin ilmaan, ja kastevedenkin onnistuin valelemaan niin, että vain vesi valui lapsen päähän, Laitinen toteaa. Ainutlaatuinen kastehetki Petäjävedellä Laitisen kastama vauva on 7. helmikuuta syntynyt Tyyne Kelloniemi , jonka ristiäisiä vietettiin 4. huhtikuuta. –Tyyne on meidän esikoisemme, ja hän on myös Petäjäveden ensimmäinen vauva tänä vuonna, Niina Kelloniemi kertoo. Kun Tyyne syntyi, koronavirusasiat olivat vielä etäisiä, ja Kelloniemien arki uuden perheenjäsenen kanssa lähti käyntiin mutkattomasti. Sitten Suomessakin alkoi kohista. – Ehdin käydä kirkkoherranvirastossa sopimassa ristiäisasiat ennen kuin valtakunta hiljeni. Kun se päivä tuli, että rajoitukset alkoivat, katsoin televisiolähetystä aiheesta ja ajattelin, että ristiäiset peruuntuvat. Sitten huomasin Petäjäveden seurakunnan Facebook-sivulla ilmoituksen kirkollisten toimitusten rajoituksesta 10 henkilöön, ja tiesin odottaa kirkkoherran soittoa. Kelloniemet eivät halunneet kuitenkaan siirtää ristiäisiä koronan jälkeiseen aikaan, vaikka siitäkin keskusteltiin. –Tuntui siltä, että ei voi tietää, miten pitkälle poikkeusolot jatkuvat, joten halusimme, että tyttäremme kastetaan sovittuna ajankohtana mutta pienemmän vierasmäärän läsnä ollessa. Alun perin läheisiä oli kutsuttu 30, ja olimme varanneet pitopaikaksi pappilan, mutta sitten ristiäisistä tuli kotitilaisuus, jossa kummien ja isovanhempien lisäksi olimme me ja pappi eli se sallittu 10 osallistujaa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kelloniemien kodissa on perinteinen rintamamiestalon pohjaratkaisu, ja ristiäispäivää varten tehtiin sijoittelujärjestelyjä siten, että turvavälit saatiin pidettyä ja toistensa kanssa eniten tekemisissä olleet olivat ”vierekkäin”. Koska etukäteisvalmisteluja oli alustavasti tehty suuremmalle väelle, Kelloniemet joutuivat miettimään, mitä jo tilatuille tarjottaville tehtäisiin. –Päätimme olla pienentämättä tilausta, ja niin meille tuli kakkuja 30 vieraalle. Vieraat kokivat täydellisen yllätyksen Ratkaisu sopi Kelloniemille hyvin, sillä kastehetken jälkeen juhlapäivä sai yllätyskäänteen. –Kirkkoherra siunasi minut ja Akselin avioliittoon. Paikalla olijoista vain maistraatissa todistajana toiminut sisareni tiesi asiasta etukäteen. Kyllä jännitettiin, tulisiko joku tuosta pienestä joukosta kipeäksi, tai peruuntuisiko juhla, mutta kaikki sujui loppujen lopuksi hyvin. Jonkin verran korona siis varjosti järjestelyjä, ja suuria tunteita ehdittiin käydä läpi, mutta Kelloniemet todella helpottuneita, kun kaikki sujui loppujen lopuksi hyvin. – Me myös videoimme päivän tapahtumat, sillä aiomme juhlia myöhemmin syksyllä alkuperäisellä vierasjoukolla Tyynen nimipäiviä ja näytämme videon siellä. Kakutkaan eivät jääneet pitkäksi aikaa happanemaan, sillä jokainen sai kotimatkalle eväsrasian täydeltä herkkuja mukaansa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Entäpä sitten pikku Tyyne, kuinka hän suhtautui elämänsä ensimmäiseen juhlaan? –Tyyne oli oma ihana itsensä. Kastehetkessä hän hymyili, sitten hieman itkeskeli sylikummina toimineen veljeni sylissä juuri ennen nimen paljastamista, mutta rauhoittui pian, jotta nimi saatiin kerrottua. Kun kastevesi oli valeltu päähän, Tyyne nukahti, Kelloniemi kertoo päivän tapahtumista. Joko päästään pitämään ripareita? Valtioneuvoston päätös 4. toukokuuta kokoontumisrajoitusten osittaisesta löyhentämisestä vaikuttanee siihen, seurakunnissa on mahdollista palata hallittuihin kokoontumiskäytäntöihin hygieniasääntöjä ja turvavälejä noudattaen. – Rippileirien järjestämisestä teemme päätöksen lähiaikoina. Leiritilanne on omanlaisensa, eikä rajoitusten noudattaminen onnistu, kun samassa kämpässä nukkuu 4–5 leiriläistä. Leirielämä on kuitenkin se, mikä on rippikoulun käymisessä tärkeä, joten meidän on harkittava tarkkaan, miten voimme edetä siinä asiassa, Kaunismäki sanoo.