Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Onni Haapalan romaanissa eletään keskellä Masadan piiritystä vuonna 73

Keuruulaisen kirjailijan Onni Haapalan historiallinen romaani Muistojen Masada – He valitsivat rakkauden ilmestyi heti juhannuksen jälkeisellä viikolla. Uunituore teos johdattaa lukijan lähes 2 000 vuoden taakse Israelin erämaassa sijaitsevan Masadan vuorilinnakkeen kohtalonhetkiin. – Olen käynyt Masadalla lähes 20 kertaa, ja paikka on jäänyt lähtemättömästi mieleeni. Huipulta voi kirkkaalla säällä nähdä Kuolleenmeren, ja erämaan muodoissa elää Lähi-idän historia. Hyvien oppaiden ja aihetta tutkineiden kirjoittajien kautta alue on tullut tutuksi. Yksi lähdeteoksistani, Flavius Josefuksen Juutalaissodan historia , käsittelee nimenomaan juutalaissotia, ja siinä myös Masada tulee esiin, Haapala taustoittaa. Masadalla on pitkä ja verinen historia Haapala kuvaa Masadaa karuksi vuoriharjanteeksi Kuolleenmeren laaksossa. – Linnoituksella on korkeutta noin 200 metriä. Se on vaikeasti valloitettava, muurien ympäröimä keskus. Laaksossa on toinen muuri, jolla roomalaiset halusivat estää piiritettyjen pakenemista. Masadan tapahtumien tausta ulottuu kauaksi historiaan. Länsimaisen ajanlaskun alun tietämillä roomalaiset hallitsivat koko Välimeren aluetta. Juutalaisten joukossa oli selootteja, aseellista taistelua kannattavia kapinallisia, jotka aiheuttivat kiusaa roomalaisille. Viimein tilanteet kärjistyivät siihen, että vuonna 70 roomalaiset valtasivat Jerusalemin keisari Tituksen (39–81) johdolla. – Tämä ensimmäinen juutalaissota oli monessa suhteessa traaginen, sillä roomalaiset polttivat juutalaisten uskonnollisen keskuksen, temppelin. Sen jälkeen he lähtivät kukistamaan kapinallisia, jotka harjoittivat sissisotaa aavikkolinnoituksissa. Masadan linnoitus oli viimeinen, jossa vastarinta vielä jatkui, ja kenraali Lucius Flavius Silva ja hänen 10 000 sotilastaan piirittivät vuorilinnaa vuosina 72–73. Kirjoittaminen sai alkunsa ammatillisista lähtökohdista Kirjallisen uransa alun Haapala ajoittaa aikaan, jolloin hän työskenteli seurakunnassa. – Tein aluksi nuorisotyötä, sittemmin toimin pastorina, ja minun piti tuottaa tekstejä ammattini puolesta. Alussa into oli kova, mutta taito vähäisempi. Ympärilläni oli kuitenkin ihmisiä, jotka olivat julkaisseet teoksia, ja sain heiltä rohkaisua. Niin kipinä pääsi kasvamaan, ja taidotkin karttuivat. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Nyt ilmestynyttä teostaan Haapala pitää järjestyksessä toisena, mutta hänellä on takanaan pitkä julkaisuhistoria, johon sisältyy monia lukemistoja, lehtitekstejä ja pelejä. – Olen halunnut ilmaista itseäni kirjallisesti. Tätä romaania ovat edeltäneet omaelämäkerrallinen teos Paikka sisärenkaassa sekä 2 lukemistoa, Tositarinoita ja Ihmeitä arjessa , joissa on 25 kuvitettua tarinaa. Olen myös tehnyt kuunnelmia lapsille nimellä Luolien aarteet . Pelejä olen luonut 3, yksi liittyy löytöretkeilyyn ja kahdessa otetaan selvää, miten hyvin tuntee Raamatun maailmaa. – Ennen kirjoitettiin kirjoituskoneella. Minun 10-sormijärjestelmälläni 1 sormi etsii, toinen lyö ja 8 lepää, mutta niin vain tekstejä syntyy. Onneksi nyt voi kirjoittaa tietokoneella, sillä sairastan Parkinsonin tautia, ja nykytekniikka helpottaa siinäkin asiassa. Juonessa yhdistyvät historia ja elämänkohtalot Israeliin Haapala on suunnannut jo 23 kertaa, ja maa sekä sen historia ovat tulleet tutuiksi. – Kun työskentelin helluntaiherätyksen raamattuopiston johtajana, vedin matkan 20 ryhmälle. Muutaman reissun tein opiskelumielessä ilman matkanjohtajan paineita. Maa tarjoaa loppumattoman määrän aiheita, ja niiden paikkojen todellisuus, joista olin lukenut, alkoi elää sisimmässäni. Haapala ei pidä romaaniaan arkeologisena oppikirjana, vaikka hän käsitteleekin todellisia tapahtumia. – En kirjoita niinkään teknisistä yksityiskohdista kuin luomieni henkilöhahmojen kohtalosta. Kerron elämäntaistelusta, johon kietoutuvat nuorten rakkaus, yhteisöä koskettavat uhat, sisäinen petturuus ja vihollisen piiritys. Historioitsija Josefuksen kuvauksen perusteella Haapalan valitsema kehyskertomus on tunnettu. – Tiedetään, että Masadalla tapahtui joukkoteurastus, ja että vain kourallinen onnistui pakenemaan. Piirityksen merkitys tulee esiin siinä, että pieni osa kapinallisista ei halunnut kohdata loppuaan niin kuin yhteisö oli sen suunnitellut. Haapala kirjoittaa ihmisten ja tunnelmien kautta. Teoksen tapahtumat tiivistyvät loppua kohti käsittämättömällä paineella, joka viimein purkautuu tulimereen. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Muistan, kuinka kirjoitin tekstiä hiljaisuudessa ja piilossa muilta. Edes perheeni ei tiennyt, että kirjoitan romaanin käsikirjoitusta. Elin niissä tunnelmissa, joita olin kerännyt matkoiltani. – Kun on käynyt paikalla ja nähnyt rauniot, muurinmurskaajien jäljet ja isot kivikuulat, se vetää hiljaiseksi. Mietin ihmiskohtaloita ja sitä, miten nuori ja vanha, sotilas ja pappi suhtautuvat tilanteeseen ja millaisia valintoja he tekevät. Niiden kautta tunnelma nousee merkittäväksi juonen osaksi. Rikas henkilögalleria vie tarinaa eteenpäin ja muistuttaa menneisyydestä Teoksen monista henkilöhahmoista kaksi on Haapalalle erityisen läheistä. – Nuoret päähenkilöt, Markus ja Joosua, ovat keskipisteessä. En osaa eritellä, kumpi merkitsee minulle enemmän, mutta heidän valintansa kiehtovat minua. Mukana on myös omalaatuinen kylähullu Doodo, jonka persoona on tarpeen keventämään piiritystilannetta. Kaveri antaa tarinaan elämänuskoa ja valoa. Mukana ovat myös kaksospojat Huppim ja Suppim, joiden tempaukset vievät juonta eteenpäin. Haapala käsittelee teoksessaan taistelua uskosta ja uskonnollisesta kiihkosta arkisessa elämänpiirissä. – Olen pyrkinyt vähentämään idealismin ihannointia puolesta tai vastaan, mutta kuvaan juutalaisia perinteitä, kuten sapatin viettoa, häitä ja yhteisöllisyyttä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Niin voimakkaasti Lähi-idän historiallinen aihepiiri on kasvanut kiinni Haapalaan, että jatkoa on jo tekeillä. – Jos voimani riittävät, teen toisen osan. Työnimenä on Masadasta Jerusalemiin , ja olen jo luonut tarinalle alustavan rungon ja valikoinut tapahtumia, mitä lukuihin kirjoitan. Jatko kertoo pakenemaan päässeiden taipaleesta. Jerusalemissa alkuseurakunta voimistuu, ja henkilögalleriaan liittyvät myös Pietarin anoppi ja Maria Magdalena. – Yksi kiinnostuksen kohteeni on Jeesuksen tuomiotaulu, jossa lukee INRI. Se on lyhenne latinankielisestä nimityksestä Iesus Nazarenus, Rex Iudaeorum eli Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas. Kerron taulun löytymisestä ja siihen liittyvistä vaiheista. Sitten sen näkee, mitä jatkosta tulee. Taistelutahtoa pitää ihmisellä kuitenkin olla.