Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Taide on Jouko Hackzellin talentti

Taiteilija Jouko Hackzell maalaa Saarijärvelle rakentamassaan hirsisessä Leijonatornissa teoksia, joiden tyylisuuntaa hän nimittää symbolistiseksi realismiksi. Eipä ihme, että mies sai taannoin roolin Axel Gallen-Kallelasta kertovassa dokumenttielokuvassa. Maalaustyyliltään miehet ovat hengenheimolaisia. Hackzell on opiskellut Porin taidekoulussa ja Repin instituutin opettajien johdolla, sekä tutkimalla itsekseen värien suhteita ja sekoituksia, varjoja ja valoja sekä sommittelua. Ulkomaille suuntautuneet opintomatkat ovat avartaneet näköaloja taiteen saralla. Hackzell on pitänyt kymmeniä näyttelyitä ja hänen töitään on useissa julkisissa kokoelmissa. Hän opettaa maalausta kansalaisopistossa ja taideleireillä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Hackzell on Suomessa niitä harvoja perheellisiä ammattitaiteilijoita, jotka elävät taiteella. Mies on tunnettu muotokuvamaalari, vaikka monet muutkin aiheet kiehtovat ja luonnistuvat häneltä. Taiteilijan vaikein aihe Taiteilijan rakkaimmat työt kertovat Raamatun historiallisista henkilöistä ja heidän elämänvaiheistaan. Esimerkiksi Kristuksen kasvojen kuvaaminen luo hänen mukaansa taiteilijalle suurimman mahdollisen haasteen. – Kuvassa pitää olla majesteettisuutta, mutta myös armoa ja rakkautta. Koen, että taiteellinen lahjakkuus on minulle annettu talentti, jonka haluan käyttää mahdollisimman hyvin, taiteilija sanoo. Hackzell on oman tiensä tinkimätön kulkija, jota erilaiset uudet taidevirtaukset eivät ole kokeiluja enempää heilauttaneet. Nykytaiteessa yleinen piittaamattomuus tekniikoiden hallitsemisesta, rajojen rikkominen, kyseenalaistaminen, hätkähdyttäminen ja järkyttäminen eivät häntä kiinnosta. – Minusta tuntuu, että se polku on jo taiteessa nähty liian monta kertaa. Itse haluan koskettaa katsojien sydämiä esteettisyydellä, harmonialla ja positiivisella sanottavalla. Siveltimessä Sibeliuksen sävelet Hackzell on pitkälti samaa mieltä sen yleisen käsityksen kanssa, että taiteilijaksi synnytään eikä noin vain ryhdytä. Hän kuitenkin painottaa lukemattomien työtuntien ja opiskelun merkitystä tässäkin ammatissa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Tyylini on ollut realistinen ihan alusta alkaen. Haluan olla rehellinen ja uskollinen itselleni, sekä kehittyä mahdollisimman taitavaksi niin muotokuvissa kuin esimerkiksi maisemamaalauksissa, jotka soivat Sibeliuksen sävelinä korvissani. Ateljee Leijonatornin isäntä toi Keuruulle Ison Kirjan ruokala Isoon Pataan näytteille kymmenkunta maalaustaan, jotka ovat nähtävillä siellä marraskuun loppuun saakka pääasiassa arkisin normaaliin aukioloaikaan.