Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kolumni: Ikkuna on kodin silmä

On kuulemma keksitty ikkuna, jota ei koskaan tarvitse pestä. Minä vähäuskoinen olen skeptinen, mutta kerrankos olen nykytekniikan toimivuutta turhaan epäillyt. Aikoinaan en meinannut uskoa sitäkään, että puhelimella voi kirjoittaa. Kauas on tultu niistä ajoista, kun joka talossa asenneltiin syksyllä ”tuplat”. Siis sisemmät ikkunat, jotka kesän ajaksi oli irrotettu. Siinä yhteydessä lasit myös pestiin. Jos jaksettiin ja ehdittiin, ikkunoiden väliin laitettiin silmäniloksi jäkälää, ikikukkia ja muita sieviä turhuuksia. Läheskään aina ei jaksettu tai ehditty. Mitään erityisiä työvälineitä ikkunanpesuun ei ollut. Rätillä pestiin ja sanomalehtituppuralla kuivattiin. Rakoja tilkittiin kankaansuikaleilla ja viimeisenä silauksena vedettiin päälle liimapaperi. Asumukset olivat yleensä enemmän tai vähemmän vetoisia, mitä ei suinkaan hyvänä asiana pidetty, vaan muistattekos kenenkään koskaan valitelleen homeongelmia? Minun modernisoitumiseni ikkunanpesuhenkilönä huipentui siihen, kun kuivauslastat ilmestyivät markkinoille, ja siitähän on erinäisiä vuosikymmeniä vierähtänyt. Olen kyllä ennakkoluulottomasti kokeillut lähes jokaista uusinta pesuprutkutinta ja ihmeliinaa, mutta ainoa minun käteeni käypä kapine on kunnon lasta. Kaksi vesiämpäriä, joista toinen on terästetty astianpesuaineella ja toinen etikalla. Pino rättejä. Näillä mennään. Linnut tykkäävät törmäillä puhtaisiin ikkunoihin, mikä on ikävää sekä linnun että pesijän kannalta. Kerran haukka ajoi juuri pesemääni ikkunaan rastaan, jolla oli suu täynnä aroniamarjoja. Haukka lehahti tyytyväisenä tiehensä pökertynyt saalis kynsissään. Emäntä parka palasi pesemään uudelleen uloimman pinnan, jota pitkin valui sinipunainen liemi kuin siihen olisi ammuttu joku nestemäinen väripanos. Kärpäsetkin rakastavat puhdasta ikkunaa. Siinä vasta kelpaa pörähdellä ja laskea yläreunasta alas iloisesti surisevaa liukua: tsrrrrrrr. Kuulostaako tutulta? Sitten vielä se tunne, kun olet pessyt ikkunan kristallinkirkkaaksi, mutta kun aurinko oikein keljusta kulmasta killistelee, siinä onkin nähtävissä juovia ja muita graffitin näköisiä mystisiä kuvioita. Niille kannattaa viitata kintaalla. Keväällähän tämä työ on taas edessä. Pestään sitten paremmaksi. Kirjoittaja on multialainen emäntä.