Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Koronavirus Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Naishiihtäjän sopimukseen aviomiehen takaus elatusvastuusta

Keuruun eläkkeellä olevan kaupunginjohtajan Osmo Kärkkäisen kolmivuotinen tutkimustyö on sukellus hiihdon lähihistoriaan ja tuo esiin arkistojen aarteita. Minerva Kustannus Oy:n syksyllä 2020 julkaistava tutkimus suomalaisen viestihiihdon historiasta on Kärkkäisen 11. teos. Taistelua, pettymyksiä ja voittoja Noin 300-sivuisessa teoksessaan Kärkkäinen kertoo mitalien taakse kätkeytyvästä taistelutahdosta, pettymyksestä ja voitonriemusta. – Jokaisen viestinviejän elämä ja saavutukset ovat erilaiset. Olen melkoinen urheiluhullu, mutta täytyy sanoa, että tämän kirjoitusurakan aikana olen entistä syvemmin oppinut kunnioittamaan sitä sitkeyttä ja hiljaista tahdonvoimaa, jolla nämä kirjaan nostamani sankarit ovat omaa latuaan hiihtäneet, Kärkkäinen sanoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Erityisesti ennen sotia kilpailleet miehet tekivät raskasta ruumiillista työtä, hoitivat maatilaa, ahersivat ojituksissa, kynnöissä ja halonhakkuussa. Kunto oli valmiiksi kova, kun he lähtivät ladulle. Nykyajan valmentajat ohjaavat valmennettaviaan kuntosalille voimaharjoitteluun, eivätkä nämä tahdo siltikään pärjätä mitalisijoille asti. – Arvostan niitä miehiä, jotka kylmältä tukkikämpältä lähtivät kisaamaan. Kun valmentaja Esa ”Rasva” Rossi houkutteli Klaes Karppista valmennusleirille huvilalleen Iisveden maisemiin, tämä sanoi, että oli niin kiirettä maatöiden kanssa, ettei mitenkään voisi osallistua. Niin Rossi palkkasi rengin, ja Karppinen pääsi leirille. Se oli sitä aikaa, ja tällaisia nämä ennen sotia menestyneet hiihtäjät olivat. Kolmen vuoden urakka Ajatus Suomen viestihiihdon historian laatimisesta sai alkunsa vuonna 2017 saunanlauteilla. – Heitimme löylyjä poikani Tommin kanssa ja puhuimme urheilusta, totta kai. Tajusimme, että viestihiihdosta puuttuu kokoava katsaus lajin huipuista ja heidän kirkkaimmista hetkistään. Sitähän piti ryhtyä tekemään, ja sain aineistonkeruumatkoille apulaiseksi pojanpoikani Villen . – Helmikuun alussa luovutin käsikirjoituksen kustantajalle. Työstän parhaillaan kustantajan kanssa kuvagalleriaa, johon etsimme kuvia sekä yksityisistä lähteistä että Urheilumuseosta. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kärkkäinen on neuvotellut Urheilumuseon johtajan Pekka Honkasen kanssa ja saanut luvan käyttää museon arviolta puolimiljoonaisen valokuvan kokoelmaa. Teokseen ei tule erillistä kuvaliitettä, vaan kuvat painetaan tekstin joukkoon. – Hiihtoliitto on luvannut tehdä markkinointiyhteistyötä. Sain terveisiä puheenjohtaja Markku Haapasalmelta , joka kirjoittaa kirjaan alkusanat. Naiset lähtevät ladulle Suomen naisten viestihiihdon alku juontaa juurensa Siiri ”Äitee” Rantaseen , jonka menestyksen vuodet ajoittuvat 1950- ja 1960-luvulle. – Rantasen jälkeen muutama vuosikymmen myöhemmin otsikoihin nousi sellaisia nimiä kuin Helena Takalo , Marja-Liisa Kirvesniemi , Virpi Kuitunen ja nyt Krista Pärmäkoski . Viestihiihdon historia on hyvin miespainotteinen, ja juuri siksi olen omistanut Suomen naishiihtäjille kokonaisen luvun. Naisten osallistumista kilpahiihtoon saattoivat aikoinaan rajoittaa kulttuuriset seikat. Esimerkiksi Takalon sopimukseen kirjattiin pykälä, jossa aviomies sitoutui elättämään vaimonsa, jotta tämä pystyi kilpailemaan päätoimisesti. – Saman sopimuksen tekstiä on myös seuraava lause: ”Jos olympiakisoista ei tule menestystä, niin asiasta ei nalkuteta jälkikäteen”, Kärkkäinen kertoo. Ajatuksia syntyy öisin Keilausta, tennistä ja hiihtoa harrastava Kärkkäinen erottaa kirjoittamiselle aikaa aina, kun voi. – Osallistun liikuntaharrastuksiin paljon, ja joka välissä, kun vain tulee mahdollisuus, nipistän itselleni aikaa kirjoittaa. Muistiinpanovälineet kulkevat mukanani, ja kirjoitan muistiin ideoita. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. – Moni käyttökelpoinen ajatus syntyy öisin, kun herään kesken unien. Varsinaisesti kirjoitan kuitenkin päiväsaikaan. Kolmen kunnan kunnanjohtajana toiminut Kärkkäinen on saanut esikoisteoksestaan Keiteleen kummisedät valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 1981. Kirjallisen harrastustoimintansa Kärkkäinen kuittaa toteamalla, että ihmisen on harrastettava itselleen mieluisia asioita.